Oiva Hurme

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oiva Hurme työn ääressä Kulutus­osuus­kuntien Keskus­liiton mainos­osastolla vuonna 1950.

Oiva Ensio Hurme (19121974[1]) oli suomalainen taiteilija, graafikko ja mainospiirtäjä. Hän kehitti mainosilmaisua ja piirsi myyntijulisteita Elannon uraauurtavalla mainososastolla, teki taidetta ja kuvitti lehtiä.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorena Oiva Hurme työskenteli varastomiehenä Helsingissä. Ensimmäiset akvarellinsa ja piirroksensa hän teki 1920-luvun lopulla. 1930-luvun lopulla hän opiskeli Ateneumin vapaassa taidekoulussa. Sota-aikana rannikkotykistön korpraali Oiva Hurme piirsi muun muassa tykkien suuntimataulukoita sekä Porkkalan puolustussuunnitelmaan liittyviä salaisia peitepiirroksia.

Elannon ja Kulutusosuuskuntien Keskusliiton mainososastoilla Hurme työskenteli 1930–1950-luvulla. Tämän jälkeen hän oli OTK:n osuuskauppojen jäsenlehden Kuluttajain Lehden (myöh. Me) kuvittaja, taiteilija ja taittaja. Helsingissä lehti ilmestyi Elanto-lehtenä, muualla Suomessa Me-lehtenä.

Mainos oli 1930-luvun keksintö ja Elannon mainososasto alan uranuurtaja alusta lähtien. Elannon mainospäällikkönä toimi Ola Fogelberg, jota pidetään mainosalan isänä ja myös yhtenä suomalaisen sarjakuvan tärkeimmistä pioneereista. Oiva Hurme oli Fogelbergin kasvatti, mainosalan "vanha parta" jo 1940-luvulla.[2]

Mainosjulisteiden ja kuvituksien parissa tehtiin paljon painotekniikkakokeiluja, ja niinpä Elanto ja KK olivat ensimmäisinä kokeilemassa mm. silkkipainotekniikkaa. Oiva Hurmeen joulujuliste vuodelta 1948 on ensimmäinen Elannon silkkipainon säilynyt työ. Julisteessa joulupukki viisine väreineen ja lakkahäivytyksineen toivottaa "Hyvää Joulua".[3] 1950-lukua kutsutaan julisteen kulta-ajaksi Suomessa, ja Elanto ja KK olivat tiiviisti mukana kehityksen kärjessä. Senaikaisissa töissä hehkuivat värit ja taito.[4]

Oiva Hurme teki myös veistoksia, vuonna 1967 muun muassa 1918 Hyvinkään taistelussa kaatuneiden punaisten muistomerkin Hyvinkään Surujenpuistoon.[5] Tuotantoon kuuluu myös puuveistoksia (hän osallistui Elannon taidenäyttelyyn 1945). Hän teki myös tilaustöinä muotokuvia erityisesti osuuskauppojen johtohenkilöistä (muun muassa M. A. Nummisen isästä).

Lisätöinä Hurme suunnitteli ja kuvitti kirjojen kansia, urheiluseurojen merkkejä, Helsingin kaupungin ulkoiluviraston esitteitä, lavastuksia Elannon Näyttämön esityksiin sekä Nuorten Joululukemisto -lehteä.

Oiva Hurme oli myös mukana Työväen Urheiluliiton järjestötoiminnassa ja toimi liiton nuortenlehti Kivan taittajana. Nimimerkillä Oikku hän piirsi Kivaan kansikuvien lisäksi myös sarjakuvaa.[6] Oikku osasi rytmittää kerronnan hyvin ja viimeinen ruutu oli aina ns. iskuruutu, johon vitsi tai yllätys huipentui. Piirrostyyli oli omintakeista ja selkeää. Oikku edusti mykkäsarjakuvaa, jossa ei yleensä puhuta vaan annetaan kuvien kuljettaa. Joskus harvoin niissä oli jokunen tehosteääni tai puhekupla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kvaak
  2. Honkanen, Helmiriitta: Vanha rakas Elanto: Elannon mainoksen historiaa 1905–1978, s. 60–98. Lahden julistemuseon julkaisu nro 8. Kerava, 1994.
  3. Honkanen, Helmiriitta: Vanha rakas Elanto: Elannon mainoksen historiaa 1905–1978, s. 84–85. Lahden julistemuseon julkaisu nro 8. Kerava, 1994.
  4. Honkanen, Helmiriitta: Vanha rakas Elanto: Elannon mainoksen historiaa 1905–1978, s. 88. Lahden julistemuseon julkaisu nro 8. Kerava, 1994.
  5. Surujenpuisto.
    Työväenmuseo Werstas.
  6. Oiva Hurmeen sarjakuvia vuodelta 1949 PopuLAARI-sivustolla.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]