Oi Herra, luoksein jää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oi Herra, luoksein jää
säveltäjä William Monk (en)
sanoittaja Henry Francis Lyte
suomentaja Rauhansäveliä, Martti Ruuth
virsikirjan numero 555
virsikirjaan 1938

Oi Herra, luoksein jää (engl. Abide with me; fast falls the eventide) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virsi 555. Sanat virteen on kirjoittanut englantilainen Henry Francis Lyte vuonna 1847 hieman ennen kuolemaansa. Sävel on peräisin William Monkilta (en) vuodelta 1861. Virsi on suosittu hautajaisvirtenä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henry Francis Lyte
Oi Herra, luoksein jää, Hymns Ancient and Modern (en) (1861)

Virren on kirjoittanut englantilainen pappi Henry Francis Lyte. Sairastuttuaan vuoden 1847 kesällä 54-vuotiaana tuberkuloosiin Lyte joutui jättämään toimensa. 5. syyskuuta hän kuitenkin keräsi voimansa pitääkseen jäähyväissaarnansa. Virren hän kirjoitti tuon sunnuntain iltapäivällä ja illalla, joskaan tapahtumien tarkkaa kulkua ei tunneta. Yhden kertomuksen mukaan hän käyskenteli ensin talonsa pihalla ja istuutui sitten rantakiville sanoittamaan tunteitaan. Auringon laskettua hän palasi kotiin. Hänen perheensä luuli hänen menevän levolle, mutta Lyte keskittyi virtensä viimeistelyyn. Lyte kuoli kaksi kuukautta myöhemmin marraskuussa 1847 ollessaan Ranskan Nizzassa hoidattamassa terveyttään.[1][2] Toisen version mukaan Lyte antoi viimeisen saarnansa iltana tyttärelleen virren käsikirjoituksen, jonka hän olisi kirjoittanut jo joitakin viikkoja aikaisemmin.[2]

Lyte ehti kirjoittaa elämänsä aikana suuren määrän runoja ja virsiä. Yhdessä runossaan hän pyytää, että saisi kirjoittaa sellaisen virren, joka jää elämään hänen kuoltuaan. Juuri hänen viimeisestä virrestään "Oi Herra, luoksein jää" tulikin tunnettu kaikkialla maailmassa. Sävelen virteen kirjoitti William Monk (en) tärkeimpänä englantilaisena virsikirjana pidettyä Hymns Ancient and Modern (en) (1861) varten.[2] Virren menestyksen takasi Monkin siihen erinomaisesti sopivana pidetty sävelmä. Sen hidas tempo ja kapea ääniala tekevät virrestä helposti laulettavan suurillekin seurakunnille.[3] Juuri tällä sävelmällä virsi levisi käännöksinä useille kielille.[2] Viktoriaanisen aikakauden loppuun tultaessa virsi oli jo erittäin yleisessä käytössä kirkonmenoissa Englannissa.[4]

Virsikirjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virsi on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran kokoelmassa Rauhansäveliä vuodelta 1894. Suomennoksen on uudistanut Martti Ruuth vuonna 1903. Virsikirjaan se otettiin vuonna 1938 numerolla 555, jolla se on yhä.[5]

Kirkolliskokous asetti vuonna 1973 komitean luonnostelemaan ehdotuksen uudeksi virsikirjaksi.[6] Komitean ehdotus julkaistiin vuonna 1984 nimellä Virsikirjaehdotus 1984.[7] Kirkolliskokous nimesi myös erillisen ja komiteasta itsenäisen virsikirjavaliokunnan kommentoimaan ehdotusta.[8] Kysymyksessä persoonapronominien lyhentämisestä komitea ja valiokunta päätyivät erilaisiin kantoihin. Siinä missä komitea halusi luopua kaikista lyhentymistä, halusi valiokunta palauttaa moniin virsiin alkuperäiset lyhentymiset.[9] "Oi Herra, luoksein jää" oli yksi eniten, peräti seitsemän kappaletta, tällaisia lyhentymiä sisältänyt virsi.[10] Kyseessä onkin yksi harvoista alkuperäisessä asussaan virsikirjauudistuksesta säilyneistä virsistä.[11]

Vaikka "Oi Herra, luoksein jää" on virsikirjassa luokiteltu iltavirreksi, on se sellaiseksi epätyypillinen. Tauno Väinölän mukaan ensimmäinen säkeistö on kyllä perinteinen viitatessaan Jeesuksen olleen levolle käyvän luona päivän mittaan, mutta ei sisällä varsinaisesti kiitosta päivästä vaan kertoo ihmisen ahdistuksesta. Seuraavat säkeistöt viipyvätkin jo kuolemassa ja sen pikaisesta lähestymisestä päättyen sanomaan Jeesuksesta kuoleman voittajana.[2] Vaikka virttä on myös kritisoitu liian sentimentaaliseksi, on se hyvin suosittu.[3] "Oi Herra, luoksein jää" -virren lisäksi virsikirjasta löytyy joitain muitakin anglikaanisesta traditiosta ponnistavia virsiä.[12]

Suomen ruotsinkielisessä virsikirjassa virsi on numerolla 522: "Bliv du hos mig".[13] Myös Ruotsin kirkon suomenkielisestä virsikirjasta virsi löytyy, eri käännöksenä, numerolla 189: "Luokseni jää, oi Herra".[14] VIrren teksti on Niilo Rauhalan uudelleen suomentama teksti 1999. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon suomenkielisessä laulukirjassa virsi on numerolla 101.[15] Helsingin katolisen hiippakunnan virsikirjassa Cantemus virsi on osastossa "Hautajaiset" numero 282 ja virressä on neljä säkeistöä, suomentajaksi mainitaan Martti Ruuth, 1903.[16]

"Oi Herra, luoksein jää" on Suomessa suosittu hautajaisvirsi.[17] Kanttoreille tehdyssä kyselytutkimuksessa se osoittautui siunaustilaisuuksien kolmanneksi käytetyimmäksi alkuvirreksi. Muulla kuin alkuvirren paikalla se oli kaikkein suosituin.[18] Hautajaisiin se valikoituu usein tuttuuden vuoksi ja omaisten pikemminkin kuin papin tai kanttorin ehdotuksesta.[19] "Oi Herra, luoksein jää" on suosittu hautajaisissa myös alkuperämaassaan Englannissa.[20] Suomessa TV1:n Virsistä viisi -ohjelmassa vuodelta 2010 virsi äänestettiin suomalaisten toiseksi suosituimmaksi virreksi ylipäätään.[21]

Kirkollisten toimitusten kirja antaa virren vaihtoehdoksi osana seuraavia rukoushetkiä: uurnan tai tuhkan maahan kätkeminen, rukoushetki kuolevan luona, läheisen kuoltua, kriisitilanteessa ja sanomakellojen soidessa.[22] Englannissa virrestä on tullut osa myös urheilukulttuuria; se on laulettu yhteislauluna vuodesta 1927 alkaen FA Cupin finaalin aluksi. Aivan tarkalleen tradition syntyä ei tunneta. Joka tapauksessa valinnan teki mahdolliseksi virren tunnettuus.[23]

Erkki Melartinin sävellys "Jää luokseni" ("Förbliv hos mig", op. 113 nro 5) saattaa olla käännös "Oi Herra, luoksein jää" -virren alkukielisestä versiosta. Tunnetuista käännöksistä se muistuttaa eniten Otto Wittin (sv) käännöstä "Förbliv hos mig, ty natten faller på".[24]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Grundstén, Anne-Marie: Hautausmusiikki ja sen valinta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomenkielisissä seurakunnissa: kanttorien näkemyksiä musiikin toteutuksesta vuoden 2003 käsikirjauudistuksen jälkeen. Studia Musica 71. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2017. ISSN 0788-3757. ISBN 978-952-329-073-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.3.2020).
  • Hill, Jefferey: "War, remembrance and sport: 'Abide with me' and the FA cup final in the 1920s". Teoksessa: Bateman, Anthony; Bale, John (toim.): Sporting sounds: relationships between sport and music, s. 164–178. New York: Routledge, 2009. ISBN 978-1-134-06745-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.3.2020). (englanniksi)
  • Ruonakoski, Leevi: Virsitekstien muotoutuminen virsikirjaehdotuksesta vuoden 1986 virsikirjaan. Kirkon tutkimuskeskuksen www-julkaisuja 30. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 2012. ISSN 1459-2703. ISBN 978-951-693-322-X. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.3.2020). [vanhentunut linkki]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Rushford, Jerry: "Henry Francis Lyte (1793–1847): immortal lines at eventide". Teoksessa: Howard, Alton H. (toim.): Songs of the church: twenty-first century edition, s. 752–753. West Monroe: Howard publishing, 1990. ISBN 978-1-878990-14-3. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Virsi 555; Oi Herra, luoksein jää Virsikirja.fi. 25.6.2019. Viitattu 17.3.2020.
  3. ↑ a b Reeves, Marjorie; Worsley, Jenyth: Favourite hymns: 2000 years of the Magnificat, s. 144. Lontoo: Continuum, 2001. ISBN 978-0-8264-5952-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.3.2020). (englanniksi)
  4. ↑ Hill 2009, s. 166
  5. ↑ Virsi 555; Oi Herra, luoksein jää Evl.fi. Viitattu 18.3.2020. [vanhentunut linkki]
  6. ↑ Ruonakoski 2012, s. 17
  7. ↑ Ruonakoski 2012, s. 24
  8. ↑ Ruonakoski 2012, s. 28
  9. ↑ Ruonakoski 2012, s. 55
  10. ↑ Ruonakoski 2012, s. 56
  11. ↑ Usein kysyttyjä kysymyksiä jumalanpalveluksesta Sallan seurakunta. Arkistoitu 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  12. ↑ Engström, Katarina; Kanerva, Marjaana; Valjus, Tuomo: Virsi soi: virikeaineisto virsikirjan lisävihkon virsiin, s. 60. Agricola-opintokeskuksen julkaisuja 3. Järvenpää: Agricola-opintokeskus, 2018. ISSN 2189-3989. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.3.2020).
  13. ↑ Psalm 522; Bliv du hos mig Evl.fi. undefined. Viitattu 17.3.2020. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  14. ↑ Ruotsin ja Suomen kirkkojen virsikirjojen yhteiset virret Evl.fi. Viitattu 19.3.2020.
  15. ↑ Oi, Herra, luoksein jää Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko. Viitattu 17.3.2020.
  16. ↑ Cantemus Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. Helsingin hiippakunnan liturginen toimikunta, Katolinen tiedotuskeskus ISBN 978-952-9627-71-4, 2012.
  17. ↑ Hautajaisten musiikki Pietarsaaren suomalainen seurakunta. Viitattu 17.3.2020.
  18. ↑ Grundstén 2017, s. 110–111
  19. ↑ Grundstén 2017, s. 139
  20. ↑ Hill 2009, s. 164
  21. ↑ Virsistä viisi YLE. Viitattu 17.3.2020.
  22. ↑ Kirkollisten toimitusten kirja. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja III. Suomen evankelis-luterilainen kirkko, hyväksytty kirkolliskokouksessa 8. marraskuuta 2003. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.3.2020).
  23. ↑ Hill 2009, s. 164–166
  24. ↑ Poroila, Heikki: Erkki Melartinin teosluettelo, s. 272. Helsinki: Honkakirja, 2017. ISBN 978-952-68711-3-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.3.2020). (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Abide with Me (englanniksi)
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oi Herra, luoksein jää.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oi_Herra,_luoksein_jää&oldid=21507711”