Ohut punainen viiva (kirja)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ohut punainen viiva
The Thin Red Line
Alkuperäisteos
Kirjailija James Jones
Kieli englanti
Genre sotaromaani
Julkaistu 1962[1]
Suomennos
Suomentaja Oiva Oksanen[1]
Kustantaja Tammi[2]
Julkaistu 1963
Ulkoasu kovakantinen
kansipaperi[3]
Sivumäärä 393[3]
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Ohut punainen viiva (The Thin Red Line) on James Jonesin kirjoittama sotaromaani, joka julkaistiin vuonna 1962. Sen tapahtumat sijoittuvat Guadalcanalin taisteluun, joka käytiin toisen maailmansodan aikana yhdysvaltalaisten ja japanilaisten joukkojen välillä. Kirjailija itse oli osallistunut taisteluun Yhdysvaltain 25. jalkaväkidivisioonan mukana ja haavoittunut.

Kirjan nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Termi ”ohut punainen viiva” viittaa alun perin Krimin sodassa vuonna 1854 käytyyn Balaklavan taisteluun, jossa brittien 93. jalkaväkirykmentti kukisti venäläisen husaariyksikön kahdella yhteislaukauksella. Punaisia univormuja käyttäneet britit asettuivat leveään, mutta ohueen linjaan käskynään pitää asemat tai kuolla. Ensimmäisen rivin yhteislaukaus ammuttiin kohti lähestyviä venäläisiä vähän kauempaa, mutta toisen rivin yhteislaukaus ammuttiin vasta vastustajien ehdittyä alle 50 metrin päähän. Venäläiset menettivät puolet yksiköstään, noin 200 sotilasta, ja paikaltaan hievahtamattomat britit selvisivät ilman tappioita.

Rudyard Kipling kirjoitti brittisotilaiden kunniaksi runon ”Tommy”, joka sisältää kohdan: ”Then it’s Tommy this, an’ Tommy that, an’ Tommy, ’ow’s yer soul? / But it’s ”Thin red line of ’eroes” when the drums begin to roll.” Ohuesta punaisesta viivasta tuli käsite Brittiläisessä imperiumissa. Jonesin kirjan ensimmäisellä sivulla annetaan nimelle myös toinen merkitys. Jonesin ilmoittaman vanhan keskilännen sananparren mukaan ”vain ohut punainen viiva erottaa terveet mielettömistä”.

Kirjan suomentaja Oiva Oksanen tavoitti käännöksessään kirjan nimen sisältävän käsitteen, kuten myös siitä vuonna 1964 ensi-iltansa saaneen ensimmäisen elokuvaversion Ohuen punaisen viivan suomentaja. Vuonna 1998 ensi-iltansa saaneen Terrence Malickin ohjaaman elokuvan nimi on käännetty aivan toisen käsitteen mukaan: Veteen piirretty viiva.

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitaten kenraali George S. Pattonin lausahdukseen rauhanajan saavutusten kalpenemisesta sodan mahtavuuden rinnalla James Jones omisti teoksen sodalle ja sodankäynnille. Omistus tavoittaa yhden kirjan elementeistä ja selventää kirjailijan näkökulmaa:

»Tämä kirja on hilpein mielin omistettu kaikita inhimillisistä pyrkimyksistä suurimmalle ja sankarillisimmalle: sodalle ja sodankäynnille. Älkööt ne koskaan lakatko tuottamasta meille sitä mielihyvää, jännitystä ja lisämunuaisten kiihoketta, mitä me tarvitsemme, tai antamasta meille sankareita, presidenttejä ja johtajia sekä niitä muistomerkkejä ja museoita, joita me heille rauhan nimessä pystytämme.»

Tekijän huomautuksessa Jones kertoo kirjan olevan tapahtumineen, henkilöineen ja taistelukuvauksineen täysin kuvitteellinen.

Kirjan hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten Jonesin kahdessa muussa sotakirjassa, myös Ohuessa punaisessa viivassa tarkkaillaan useita henkilöitä ja heidän erilaisia reaktioitaan ja suhtautumisiaan taisteluun ja sotaan. Kolme keskeistä hahmoa ovat kuitenkin samat kaikissa kolmessa kirjassa. Teoksen Täältä ikuisuuteen henkilöt Prewitt, Warden ja Stark ovat Ohuessa punaisessa viivassa nimillä Witt, Welsh ja Storm. Vaikka hahmoja ei esitellä helpon samaistumisen kohteina, Jones pystyy vakuuttavasti ilmaisemaan yhdysvaltalaisten sotilaiden kokeman vieraantumisen ja kauhun tunteen.

Perinteisen sotaseikkailun sijasta Jonesin taistelujen ja sodan kuvaus on realistisempi. Sodassa toimivat tavalliset ihmiset, jotka kokevat sekoituksen tunteita kuten pelkoa, avuttomuutta, ilkeyttä, kauhua, homoseksuaalisuutta ja tyhjyyttä. Kirjassa on vastenmielisiä kuvauksia sodan julmuudesta ja kauhuista, mutta Jones varoo tuomitsemasta ketään. Julmuudet näytetään luonnollisena seurauksena sodan muovaamalle todellisuudelle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b books.google.com
  2. www.antikka.net antikka.net. Viitattu 8.7.2011.
  3. a b www.ekomato.com