Ohjaus (opetus)
 |
Tämän artikkelin poistamisesta keskustellaan artikkelin keskustelusivulla. Älä poista tätä huomautusta ennen kuin keskustelu on päättynyt! Voit kuitenkin parannella tätä sivua keskustelun aikanakin. Ilmoitathan asiasta myös artikkelin aloittajalle lisäämällä tämän keskustelusivulle seuraavan mallineen: |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: sisällötön määritelmä; ainoaan lähteeseen ei viitata; kovin epämääräistä kaikin puolin |
Ohjaus on työmenetelmä ja ammatillisen keskustelun muoto. Se on myös osa sellaisen organisaation toimintaa, jolla on sisällöllisiä tavoitteita esimerkiksi ura- tai opinto-ohjauksessa. Ohjausta tehdään esimerkiksi koulutuksessa, työhallinnossa, kuntoutuksessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, syrjäytymistä ehkäisevissä hankkeissa ja organisaatioiden johtamisessa. Ohjausta antavat sekä eri julkisen sektorin toimijat että yksityiset toimijat.
Suomalaisen perusopetuksen vuonna 2009 hyväksytyissä laatukriteereissä todetaan: ”Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan kasvua ja kehitystä sekä edistetään oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen kulkua. Oppilaanohjaukseen kuuluu opiskelutaitojen opettaminen, oppimisvaikeuksissa auttaminen sekä ammatinvalinnan ohjaus ja työelämänvalmiuksien kehittäminen. Oppilaanohjauksen keskeiset tehtäväalueet ovat koulun sisällä tehtävä ohjaustyö sekä toiminta eri yhteistyötahojen kanssa.” Samat ohjauksen periaatteet koskevat myös toisen asteen ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta.
Työhallinnon Ohjus -projektissa käytettiin ohjauksesta seuraavaa, alun perin British Association for Counsellingin määritelmää: ”Ohjaus on ihmisten välisen vuorovaikutussuhteen osaavaa ja ammatillista hyödyntämistä tavoitteena kehittää ja tukea asiakkaan itsetuntemusta, emotionaalista kasvua ja persoonallisuuden voimavaroja. Yleisenä tavoitteena on kyky elää entistä tyydyttävämpää ja antoisampaa elämää. Ohjaus voi koskea tiettyjen ongelmien ratkaisemista, päätöksentekoa ja elämänvalintoja, kriisien kohtaamista, itsetuntemuksen kehittämistä, tunteiden ja sisäisten konfliktien työstämistä tai ihmissuhteiden parantamista. Ohjaajan tehtävänä on auttaa asiakasta kysymystensä työstämisessä ja ratkaisemisessa kunnioittaen asiakkaan arvoja, voimavaroja ja kykyä tehdä valintoja kulttuurisista lähtökohdistaan käsin”.
CEDEFOPin mukaan elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan toimia, jotka auttavat kansalaisia eri elämänvaiheissa tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa, tekemään tarkoituksenmukaisia koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä ja hallitsemaan yksilöllisiä polkujaan opiskelussa, työssä ja muussa toiminnassa.
British Association for Counselling on kuvannut ohjausta myös ajan, huomion ja kunnioituksen antamiseksi. Ohjaus on neuvottelua, joka edistää keskustelun keinoin ohjauksessa olevan henkilön kykyä parantaa elämäänsä haluamallaan tavalla. Vance Peavyn mukaan ohjausta voi kuvata laaja-alaiseksi elämänsuunnittelun menetelmäksi. Sen tavoitteet voivat olla moninaisia, mutta viime kädessä päämääränä on auttaa ohjauksen asiakasta elämään aiempaa tasapainoisemmin ympäristönsä kanssa ja käyttämään omia mahdollisuuksiaan tavoitteellisesti hyväkseen.
Ohjausalan käsitteet eivät ole täysin vakiintuneita. Sana ’ohjaus’ viittaa usein ohjausvuorovaikutukseen ja ohjauksen prosessiin eri aloilla. Sanonnalla ohjaus- ja neuvontatyö viitataan puolestaan eri alojen ammatillisiin ohjaus- ja neuvontakäytäntöihin. Ohjaustyön kuvaukset poikkeavat toisistaan sen mukaan, korostetaanko niissä menetelmää, ohjaajan ja ohjattavan välistä vuorovaikutussuhdetta vai prosessia, johon ohjauksella pyritään vaikuttamaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
British Association for Counselling 1984. Code of Ethics and Practice for Counsellors. Rugby: BAC.
CEDEFOP [European Centre for the Development of Vocational Training] 2005. Improving lifelong guidance policies and systems: Using common European reference tools.
ELGPN [European Lifelong Guidance Policy Network] 2015. Designing and implementing policies related to Career Management Skills (CMS). ELGPN Tools No. 4. University of Jyväskylä.
ELO-foorumi 2020. Elinikäisen ohjauksen strategia 2020–2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:34.
Karjalainen, Merja 2010, Ammattilaisten käsityksiä mentoroinnista työpaikalla. Jyväskylän yliopisto.
OHJUS 2002. Ohjaus- ja neuvontapalvelut työhallinnossa. Työhallinnon julkaisu 314.
Onnismaa, Jussi 2021. Ohjaus- ja neuvontatyö aikaa, huomiota ja kunnioitusta, 3. p. Gaudeamus.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011. Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet OKM työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75476/tr15.pdf?sequence=1
Peavy, R. 1999. Sosiodynaaminen ohjaus. Suom. Petri Auvinen. Helsinki: Psykologien kustannus.