O. E. Tudeer
Oskar Emil Tudeer (30. elokuuta 1850 Mikkeli – 24. syyskuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen professori ja suomentaja.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tudeerin vanhemmat olivat hovioikeuden asessori Oskar Viktor Tudeer ja Laura Maria Kuhlström. Hän kävi Viipurin yläalkeisopiston ja valmistui ylioppilaaksi 1867, filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1873 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1876. Tudeer teki opintomatkoja Saksaan 1876–1878 ja 1886 sekä 1881–1882 Lontooseen, Berliiniin, Italiaan ja Kreikkaan. Tudeer toimi Helsingin yliopiston kreikan kielen ja kirjallisuuden dosenttina 1879–1885 sekä kreikan kielen ja kirjallisuuden ylimääräisenä professorina 1885–1910. Hän oli Viipurilaisen osakunnan kuraattorina 1876–1887 ja inspehtorina 1892–1907. Tudeer oli Kansallisteatterin, Pellervo-seuran ja kustannusliike Otavan johtokunnan jäsen.lähde? Hän oli aikakauslehti Valvojan toimituksen jäsen 1880–1897 ja lehden päätoimittaja 1892–1896.[1]
Tudeer oli naimisissa vuodesta 1882 Ellen Mathilda Wilhelmina Wijkanderin kanssa. Heillä oli kuusi lasta, muun muassa Helsingin yliopiston ylikirjastonhoitaja Lauri Tudeer (1884–1955), Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen johtaja Alf Tudeer (1885–1968) ja naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistunut lääkäri Oskar August (Ossi) Tudeer (1886–1969[2]).[3]
Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- De infinitivi sermonis Homerici ratione syntactica, tohtorinväitöskirja. 1876
- De dialectorum Graecarum digammo testimonia inscriptionum, dosentinväitöskirja. 1879
- Kreikan kansa persialaissotien aikana. Otava 1906
- Piirteitä epävirallisen Viipurilaisen osakunnan elämästä 1864–1869. Porvoo 1912
- Homeros: Ilias, suomentanut Otto Manninen, selitykset kirjoittanut O. E. Tudeer. WSOY 1919
- Homeros: Odysseia, suomentanut Otto Manninen, selitykset kirjoittanut O. E. Tudeer. WSOY 1924
- Iliaan ja Odysseian selityksiä, toimittaneet O. E. Tudeer ja Lauri O. Th. Tudeer. WSOY 1948
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viktor Rydberg: Viimeinen ateenalainen, suomentanut Auk. Dahlberg; suomenn. korjannut O. E. Tudeer; runot suom. Kaarlo Forsman. Otava 1891, 2. painos 1905
- Heinrich Herkner: Työväenkysymys, suomentanut Erkki Reijonen; suomennoksen tark. ja toimitustyöstä pitänyt huolta O. E. Tudeer. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1902
- Korkeasta tyylistä, suomentanut sekä selityksillä varust. O. E. Tudeer. Otava 1918, näköispainos Kirja kerrallaan, Helsinki 2003 (kreikankielinen alkuteos Peri hypsus)
- Platon: Valtio, suomentanut ja selityksillä varustanut O. E. Tudeer; johdannon laatinut L. O. Th. Tudeer. Otava 1933, 2. painos 1972
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tuderus (suku)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- O. E. Tudeer SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917, osa P–Ö
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lahden Lehti, 11.12.1907, nro 192, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 31.07.2016.
- ↑ Albert Lange Fliflet, Norsk biografisk leksikon,viitattu 7.10.2019
- ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 677. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuka kukin oli, Wikiaineisto
Lisää luettavaa aiheesta O. E. Tudeer on Wikiaineistossa
| ||||||||||||||||||
