Nzinga (kuningatar)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nzinga
Nzinga piirroksessa 1800-luvulta.
Nzinga piirroksessa 1800-luvulta.
Ndongon ja Matamban kuningatar
Henkilötiedot
Syntynyt n. 1582
Matamban kuningaskunta
Kuollut 17. joulukuuta 1663
Matamban kuningaskunta

Nzinga (myös Jinga tai Nzingha) oli Ndongon ja Matamban kuningatar nykyisen Angolan alueella. Hän johti vastarintaa tuolloin alueella valtaansa levittäneitä portugalilaisia vastaan.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nzinga neuvottelee portugalilaisten kanssa Luandassa. Tarinan mukaan hän käytti yhtä mukanaan ollutta naista ihmisistuimena, kun portugalilaiset eivät tarjonneet hänelle tuolia.[1]

Nzinga syntyi vuoden 1582 paikkeilla ja hänen isänsä Kiluanji oli mbundujen Ndongon ja Matamban kuningaskuntien hallitsija Malanjen ylängöllä nykyisen Angolan alueella. Kiluanji menetti kruununsa avioliiton ulkopuolella syntyneelle pojalleen Mbandille. Mbandi karkotti Nzingan, joka olisi saattanut muodostaa uhan hänen vallalleen.[1]

Mbandi tuli toisiin ajatuksiin Portugalin alettua levittää valtaansa Malanjen ylängöllä. Hän kutsui siskonsa takaisin maanpaosta ja vuonna 1622 Nzinga lähti Luandaan neuvottelemaan portugalilaisten kanssa. Hänen onnistuikin saada portugalilaiset tunnustamaan Ndongon kuningaskunnan itsenäisyys ja vastavuoroisesti Ndongo vapautti aikaisemmin vangeiksi otetut portugalilaiset, sekä takasi kuningaskunnan tukevan alueen kaupankulkua. Nzinga kääntyi poliittisista syistä myös kristinuskoon, ottaen nimen Dona Anna de Sousa tai Souza.[1]

Nzingan portugalilaisten kanssa solmima sopimus raukesi myöhemmin ja hänen veljestään ei ollut vastusta portugalilaisille. Tällöin Nzinga muodosti oman armeijansa imbangaloista ja alkoi järjestää hyökkäyksiä portugalilaisia vastaan. Hän liittoutui myös portugalialisten vihollisen Alankomaiden kanssa.[1] Alankomaiden sotaretkeä Angolassa johti Alankomaiden Länsi-Intian kauppakomppanian Pernambucon kuvernööri Johan Maurits Nassau-Siegen. Alankomalaiset valtasivat Luandan vuonna 1641 ja uhkasivat näin Portugalin orjakauppaa. Portugalilaiset tekivät vastaiskun Rio de Janeirosta ja kaupunki vallattiin takaisin vuonna 1648. Alankomaalaisten tappio oli suuri takaisku Nzingalle. Hän vältti jonkin aikaa suoraa toimintaa Portugalia vastaan, mutta häiritsi silti orjien vientiä Luandaan. Orjakaupan jatkumista haluavat portugalilaiset suostuivat rauhaan vuonna 1656.[2] Heille annettiin kauppaan liittyneitä myönnytyksiä ja Nzinga kuoli 17. joulukuuta 1663.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e R. Hunt Davis, Jr.: Encyclopedia of African History and Culture, s. 210. vol. III. Facts On File, 2005. ISBN 978-1-4381-2917-4. (englanniksi)
  2. A. R. Disney: A History of Portugal and the Portuguese Empire - From Beginnings to 1807, Volume 2: The Portuguese Empire, s. 70-74. Cambridge University Press, 2009. ISBN 978-0-511-65024-6. (englanniksi)