Nyynäisten vapaaherra

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nyynäisten paronikunta muodostui Fleming-suvun yhdelle haaralle, kun kuningas Eerik XIV korotti kruunajaisissaan Lauri Iivarinpoika Flemingin vapaaherraksi antaen vapaaherralliset erioikeudet nimenomaan Nyynäisten alueeseen, Nousiaisissa Varsinais-Suomessa.

Vapaaherra Lauri Iivarinpojan isä oli Ruotsin vapaustaistelun sankareihin kuulunut Iivari Jaakkimanpoika (k. 1548), Nyynäisten omistaja. Hän toimi Kastelholman käskynhaltijana, valtaneuvoksena, amiraalina ja Pohjois-Suomen laamannina. Iivari oli Kuitian kartanonherran Jaakkima Henrikinpojan nuorempi poika, jolta Nousiaisten Nyynäisten kartano periytyi (aiemmat Nyynäisten omistajat löytyvät Kuitian kartanonherrojen luettelon avulla). Lauri Iivarinpojan äiti puolestaan oli ruotsalainen aatelisnainen Mätta Gotskalkintytär (Gotskalk Arendinpojan ja Elin Nilsintyttären tytär), muinaisen Folkunga-jaarlisuvun sitä sivuhaaraa jonka vaakunakuviona oli taaksepäin katsova susi ja jota sen takia sukututkijat ovat jälkeenpäin kutsuneet Ulf-suvuksi.

Perinnölliset paronit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lauri Iivarinpoika, Nyynäisten paroni, kuoli 1562. Vapaaherraksi vuonna 1561. Paroni Lauri toimi Tallinnan (Räävelin) ja koko Vironmaan käskynhaltijana. Vaimo oli ruotsalaisperäinen perijätär rouva Pirita Laurintytär, Penningbyn linnan perijä, suvusta jonka vaakunakuvio on kolme ruusua, ja siksi sukututkijat jälkikäteen antaneet sille nimeksi Tre Rosor. Piritan vanhemmat olivat valtaneuvos Lars Turesson (Tre Rosor -sukua), Penningbyn kartanonherra, ja rouva Kerstin Eriksdotter (Gyllenstierna-sukua). Valtaneuvos Lars Turesson (Lauri Tuurenpoika) oli teettänyt Tukholman lähistöllä olevasta Penningbystä varsinaisen linnan (puolustuslinna myös), ja hänen tyttärensä myötä se tuli alla mainituille Bielkeille.
  2. Iivari Laurinpoika, Nyynäisten paroni, eli 1553-69, ja hänen kuollessaan 16-vuotiaana sukuhaara sammui mieskannalta
  3. sisar, vapaaherratar Elina Laurintytär (kuoli 1586) oli herra Claes Nilsson Bielken ensimmäinen vaimo. Leskeksi jo jäätyään, vuonna 1594 Claes korotettiin vapaaherraksi, läänityksenään Altunan paronikunta. Sittemmin Claes ja hänen perillisensä saivat Viikin paronikunnan lääniksi.
  4. Eerikki Klaunpoika, Viikin paroni, Nyynäisten ja Penningbyn kartanonherra. Kuoli noin 1638, karkotettuna kuningas Sigismundin tukemisen takia. Vaimo oli Fleming-sukuinen sukulainen ja perijätär, vapaaherratar Kaarina Klauntytär, kuoli 1649, Viikin paronitar, joka vuodesta 1599 alkaen oli veljensä Viikin paroni Juhanan perillinen. Eerikki ja Kaarina olivat lapsettomia.
  5. Eerikin perillinen oli hänen vanhempi täyssisarensa (syntyneet isän ensimmäisestä aviosta vapaaherratar Elina Laurintyttären kanssa):
    • Vapaaherratar Pirita Klauntytär (1582-1646) jonka aviomies oli vapaaherra Svante Stenbock. Lapseton. Tällöin Elina Laurintyttären suku loppui kokonaan. Penningbyn linna siirtyi heidän Bielke-sisaruspuolilleen, jotka eivät polveutuneet yllä mainituista Flemingeistä ja Tre Rosoreista. (nuorempi täyssisar oli jo kuollut: Vapaaherratar Marketta Klauntytär (158?-1629), jonka ensimmäinen aviomies oli vapaaherra Axel Ryning, Ruotsin suuramiraali, ja toinen aviomies vapaaherra Gabriel Oxenstierna, Ekan ja Lindoen paroni, Ruotsin kansleri. Marketta Klauntytär sai perinnönjaossa Penningbyn linnan, joka hänen kuollessaan siirtyi hänen veljelleen Eerikille. Marketan molemmat aviot olivat lapsettomia.)