Nurmitupaskynsikäs

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nurmitupaskynsikäs
Rasling.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Helttasienet Agaricales
Heimo: Lyophyllaceae
Suku: Valjukynsikkäät Leucocybe
Laji: connata
Kaksiosainen nimi

Leucocybe connata
(Schumach.) Vizzini, P. Alvarado, G. Moreno & Consiglio[1]

Synonyymit
  • Lyophyllum connatum
Katso myös

 Commons-logo.svg Nurmitupaskynsikäs Commonsissa

Nurmitupaskynsikäs (Leucocybe connata, syn. Lyophyllum connatum, aikaisemmin "vaalea tupasmalikka"[2]) on valjukynsikkäiden sukuun kuuluva sienilaji. Aiemmin se on luokiteltu kynsikkäiden (Lyophyllum) sukuun tai malikoiden (Clitocybe) sukuun kuuluvaksi.[3]

Sienen lakki on muodoltaan kupera tai laakea ja jopa hieman suppilomainen. Se on leveydeltään 3–10 senttimetriä ja väriltään valkoinen tai harmahtava. Heltat ovat tiheät ja valkoiset. Myös itiöpöly ja malto on valkoista. Jalka on valkea tai harmaanvaalea ja latvasta valkojauheinen. Pituudeltaan jalka on 3–10 senttimetriä. Sienen maku on mieto, mutta haju muistuttaa kumia. Se on syötävä, mutta siitä on löydetty haitallisia yhdisteitä. Nurmitupasmalikka kasvaa suurina rykelminä ruohikoilla,[4] puutarhoissa, puistoissa, teidenvarsilla ja muilla kulttuuripaikoilla. Se on yleinen Etelä-ja Keski-Suomessa.[5] Kasvuaika on elokuusta lokakuuhun.[3] Laji on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi.[6]

Nurmitupaskynsikäs voi muistuttaa jauhosientä, valkomalikkaa,[4] myrkkymalikkaa tai muita valkoisia malikoita.[5][6] Myös kevätkaunolakki muistuttaa nurmitupaskynsikästä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taksonomian lähde: MycoBank Viitattu 15.11.2020.
  2. Tuomikoski, Risto: Sienet värikuvina, s. 137. 2. painos. WSOY, 1971.
  3. a b c Nurmitupaskynsikäs Luontoportti. Viitattu 15.11.2020.
  4. a b Korhonen, Jarkko & Penkkimäki, Pirjo: Suomalainen sienikirja, s. 227. Helsinki: Readme.fi, 2018. ISBN 978-952-321-727-0.
  5. a b Phillips, Roger: WSOY Suuri Sienikirja, s. 43. suomeksi toim. Lasse Kosonen. WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3.
  6. a b Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla: Suomen sieniopas, s. 163. Kasvimuseo ja WSOY, 2006. ISBN 951-0-30359-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.