Nurmijärven seurakunta
| Nurmijärven seurakunta | |
|---|---|
 |
 |
|
tunnus |
sijainti |
 Nurmijärven kirkko |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Espoon hiippakunta |
| Rovastikunta | Tuusulan rovastikunta |
| Pääkirkko | Nurmijärven kirkko |
| Perustettu | 1605 |
| Jäsenmäärä | 28 899[1] (2022) |
| – Osuus asukkaista | 66,7 % |
| Kirkollisvero | 1,45 % |
| Kirkkoherra | Ari Tuhkanen |
| Nurmijärven seurakunta | |
Nurmijärven seurakunta on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Espoon hiippakuntaan kuuluva seurakunta. Se käsittää Nurmijärven kunnan keskisellä Uudellamaalla. Seurakunta on Suomen suurin maalaisseurakunta.
Seurakunnalla on noin 31 430[2] jäsentä (vajaat 75 % kunnan väestöstä) ja 120 työntekijää. Kirkkoherrana toimii Ari Tuhkanen[3].
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seurakunta pitää jumalanpalveluksia Nurmijärven kirkossa, Klaukkalan kirkossa ja Rajamäen kirkossa. Lisäksi seurakunnalla on seurakuntakeskus, nuorisotalo ja Iso Pappila Nurmijärven Kirkonkylässä ja uusi Kirkonnurkka-tila Rajamäellä. Myös Klaukkalan kirkon yhteydessä on seurakunnan muita toimitiloja. Lapsi- ja perhetyön ryhmiä kokoontuu lisäksi erilaisissa vuokratiloissa ympäri kuntaa.
Nurmijärven seurakunnalla on kaksi hautausmaata, Kirkonkylällä ja Rajamäellä. Molemmista löytyy myös siunauskappeli. Klaukkalan kirkon alakerrassa on uurnaholvi. Lisäksi seurakunta omistaa leiri- ja kurssikeskus Sääksin Hyvinkään Kiljavalla, noin viisi kilometriä Rajamäen keskustasta Sääksjärven rannalla.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nurmijärven seurakunta perustettiin Helsingin pitäjän seurakuntaan kuuluneena kappeliseurakuntana vuonna 1558, mutta siihen liitettiin myös osia Sipoon, Janakkalan, Vihdin ja Espoon seurakunnista. Itsenäiseksi seurakunnaksi se muutettiin vuonna 1605.[4]
Nurmijärven seurakunta on kertonut luopuvansa kristillisestä kasvatuksesta iltapäivätoiminnassaan vuonna 2024. Päätöksen myötä iltapäiväkerhoissa ei lauleta hengellisiä lauluja, rukoilla eikä seurata kirkkovuotta.[5]
Papisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Nurmijärven seurakunnan kirkkoherroina:[6]
- 1605–1648: Josephus Canuti
- 1649–1668: Canutus Sigfridi Laevanus
- 1669–1670: Thomas M. Gestrinius
- 1676–1710: Samuel Erici Mechelaenius
- 1724–1743: Thomas Kelsinius
- 1745–1755: Simon Majorin
- 1759–1778: Hans Henrik Barck
- 1781–1784: Adolf Erik Hedén
- 1786–1821: Johan Fabritius
- 1824–1841: Karl Isak Vallenius
- 1843–1846: Aron Gustaf Borg
- 1848–1891: Axel Fredrik Granfelt
- 1892–1913: Karl Alfred Sadenius
- 1916–1927: Henrik Johan Pastinen
- 1928–1964: Kosti Kankainen
- 1964–1974: Åke Launiala
- 1975–1992: Tuomo Koivuranta
- 1992–2010: Jukka Iso-Herttua
- 2010→ Ari Tuhkanen
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Seurakuntatalouksien jäsenmäärä ja muita tunnuslukuja 2021 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 19.7.2022.
- ↑ Nurmijärvi seurakunna jäsentilasto - vuosiyhteenveto 2017 - Kirkon tilastopalvelu kirkontilastot.fi. Viitattu 15.7.2018.
- ↑ Kirkkoherra Ari Tuhkaselle rovastin arvonimi - Nurmijärven seurakunta Nurmijärven seurakunta. Viitattu 15.7.2018.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Nurmijärvi”, Historian suursanakirja, s. 361. WSOY, 1998. 951-0-22044-2.
- ↑ Savela, Sari: Nurmijärven seurakunta linjaa: Vuoden 2024 alusta seurakunnan iltapäivätoiminnassa ei enää kristillistä kasvatusta Seurakuntalainen.fi. 27.10.2023. Viitattu 28.10.2023.
- ↑ Pappisluettelo: Nurmijärven seurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 20.10.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| |||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||