Nummisiilikäs
| Nummisiilikäs | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Siilikkäät Arctiidae |
| Alaheimo: | Aitosiilikkäät Arctiinae |
| Suku: | Coscinia |
| Laji: | cribraria |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Coscinia cribraria |
|
| Katso myös | |
Nummisiilikäs (Coscinia cribraria) on siilikkäiden heimoon kuuluva perhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nummisiilikäs on monia isoja ja värikkäitä lajeja käsittävässä heimossaan kovin vaatimattoman näköinen laji. Etusiipien pohjaväri on harmaanvalkoinen. Siiven kuvioinnin muodostaa vaihteleva määrä pieniä mustia pisteitä, jotka muodostavat neljä siiven poikki kulkevaa viivaa. Pisteiden koko vaihtelee ja joskus ne saattavat puuttua lähes kokonaan. Takasiivet ovat ruskeanharmaat, takareunastaan hieman vaaleammat. Perhosen ruumis on harmaanvalkoinen ja takaruumiin yläpinnalla on lyhyitä, tummia poikkijuovia. Siipiväli koiraalla 32–42 mm, koiraat ovat naaraita pienempiä.[1][2][3]
Lepäävällä perhosella siivet kiertyvät selvästi ruumiin ympärille. Tällöin pitkulaisen muotonsa ja vaatimattoman värityksensä vuoksi sitä on helppo erehtyä pitämään vaikkapa jonakin koisana.
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nummisiilikäs on eurooppalainen laji, jota tavataan koko Euroopassa pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Suomessa nummisiilikästä tavataan etelärannikolta Oulun läänin eteläosiin saakka. Lentoaika on heinäkuun alusta elokuulle.[4][5]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nummisiilikästä tavataan kuivilla, lämpimillä paikoilla, joilla on matalaa kasvillisuutta ja usein hiekkapitoinen maaperä. Esiintymät ovat paikallisia, mutta lämpimällä ilmalla yksittäisiä perhosia voi tavata muuallakin. Aikuiset perhoset lentävät lähellä maanpintaa. Ne ovat aktiivisia öisin ja koiraat tulevat valolle, naaraat harvemmin. Päivisin perhonen lepää kasvillisuuden joukossa. Aikuinen perhonen ei luultavasti nauti ravintoa.[6]
Naaras munii lämpimille paikoille 100–150 munaa, jotka kuoriutuvat noin kaksi viikkoa myöhemmin. Talvehtii pienenä toukkana, joka aktivoituu jo varhain keväällä. Täysikasvuinen toukka koteloituu lähelle maanpintaa ja kotelovaihe kestää noin kolme viikkoa.
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää monilla kasvilajeilla, erityisesti heinillä, mutta myös kanervalla, juolukalla ja ruokohelvellä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=2053
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/coscinia_cribraria.html
- ↑ http://www.leps.it/SpeciesPages/CoscCribr.htm
- ↑ http://www.lepidoptera.se/arter/punkthedspinnare.aspx
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Arctiidae/Coscinia/cribraria/Coscinia%20cribraria.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 374–376
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Nummisiilikäs (Coscinia cribraria)
- Nummisiilikäs (Coscinia cribraria) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuva toukasta (Arkistoitu – Internet Archive)