Nummi (Turku)
| Nummi | |
|---|---|
| Nummisbacken | |
 Kaupungin kartta, jossa Nummi korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue | Keskusta ja Nummi-Halinen |
| Koordinaatit | |
| Väkiluku | 8 112[1] (31.12.2016) |
| Osa-alueet | Kuuvuori, Nummenmäki, Paaskunta, Vatsela, Yo-kylä |
| Postinumero(t) | 20500, 20540 |
Nummi (ruots. Nummisbacken[2] tai Nummis; tunnetaan myös nimillä Nummenmäki, Nummenpakka, Nummenpaka, Pakka[3] ja Nopola[4]) on Turun kaupunginosa. Se on pääasiassa vanhaa puutaloaluetta, mutta sen alueeseen kuuluu myös Ylioppilaskylä. Nummi sijaitsee muutaman kilometrin päässä keskustasta itään. Asutus sijaitsee sekä Vanhan Hämeentien–Itäharjun alueella että Kuuvuorella, jossa talot on rakennettu 1900-luvun alussa.[3] Nummen kaupunginosaan kuuluu viisi pienaluetta, jotka ovat Kuuvuori, Nummenmäki, Paaskunta, Vatsela ja Yo-kylä[5].
Vuoden 2016 lopussa Nummen väkiluku oli 8 112. Kaupunginosan asukkaista 8,0 % oli alle 15-vuotiaita, 83,6 % 15–64-vuotiaita ja 8,5 % yli 64-vuotiaita. Asukkaista puhui suomea 77,7 %, ruotsia 6,6 % ja muita kieliä 15,7 %.[1]
Alueella toimii Nummenpakan koulu, joka on aloittanut toimintansa vuonna 1883.lähde?
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nummen lähellä sijaitsee Vähäjoen ja Aurajoen yhtymäkohdassa Koroisten niemi, jossa 1200-luvulla sijaitsi piispan asuinpaikka ja tornilinna. Pyhän Katariinan kirkko hallitsee aluetta, ja sen suunnittelu ja rakennustyöt aloitettiin 1340-luvulla. Vitaaliveljet ryöstivät ja polttivat kirkon 1396. Se rakennettiin uudestaan kolmilaivaiseksi 1440-luvulla.
Nummen kylässä oli 1500-luvulla kuusi taloa: Pappila, Kuikkula, Kylä, Simola, Tammi ja Veräjänkorva (Korvala). Talot oli rakennettu umpikartanoiksi, jossa rakennukset ja aita sulkevat pihapiirin kokonaan. Vuoden 1827 Turun palon jälkeen asukkaat muuttivat halvempien hintojen perässä Kaarinan puolella olleeseen Nummenpakkaan. Vuonna 1905 se muodostettiin Nummenmäki-nimiseksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Alue siirtyi Kaarinalta Turulle vuoden 1939 alueliitoksessa, jonka yhteydessä taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.
1960-luvun loppuun saakka viereisessä Itäharjun kaupunginosassa toimi Kupittaan Savi Oy, jonka tehtaalta johti kapearaiteinen Kupittaan savirata joen yli Halisten pellolle, josta raaka-ainesavi kaivettiin.
Nummenpakalta olivat kotoisin Turun ja Porin läänin maaherrat Erkki Härmä, Esko Kulovaara ja Paavo Aitio.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Turun tilastollinen vuosikirja 2017 (PDF) (s. 23–24) Turun kaupunki. Viitattu 22.8.2023.
- ↑ Turun karttapalvelu (Nimistö: Muu nimi: "Nummi") opaskartta.turku.fi. Turun kaupunki. Viitattu 16.3.2022.
- ↑ a b Elina Teerijoki: ”Nummi”, Kaupunginosien Turku, s. 131. Savukeidas, 2012. ISBN 978-952-268-030-3.
- ↑ a b Nurminen, Eira: Sika-Jaakopssonni elää vielä muuttuvan Turun Nummenpakan vanhusten tarinoissa. Helsingin Sanomat, 28.6.1968, s. 5. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Nummi Turun karttapalvelussa Turun kaupunki. Viitattu 22.8.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nummenmäen Pientalot ry
- Kallio, Marja: Kaksitoista pakkalaista : merkkimiehiä ja muistikuvia Nummenpakalta. Turku-seura, 1982.