Nummen työväentalo Rientola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nummen työväentalo Rientola
Nummen työväentalo Rientola.
Nummen työväentalo Rientola.
Osoite Rientolankuja 6,
09810 Nummi
Sijainti Nummi, Lohja
Koordinaatit 60°23′48″N, 23°53′02″E
Valmistumisvuosi 1907
Suunnittelija Heikko Tappola
Rakennuttaja Nummen työväenyhdistys
Urakoitsija Heikko Tappola
Omistaja Nummen työväenyhdistys
Huoneistoala 275 m²
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Nummen työväentalo Rientola on Lohjan kaupungissa Nummen kylässä sijaitseva työväentalo. Talo on edelleen aktiivisessa käytössä.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nummen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Perustamiskokoukseen osallistui sata henkeä, joista 65 liittyi jäseniksi. Vuonna 1906 vuokrattiin 2 600 m²:n tontti Siipoon talon mailta Nummen kirkonkylältä 50 vuodeksi. Tontti ostettiin omaksi vuonna 1935. Työväentalon rakennustarpeiksi ostettiin vanha riihirakennus, ja samalla alettiin kerätä muita rakennustarvikkeita. Varoja työväentalon rakentamista varten kerättiin iltamilla ja arpajaisilla. Palkattujen rakentajien osalta noudatettiin kahdeksan tunnin työpäivää, mutta talkoita sai tehdä rajoituksetta. Talo valmistui vuonna 1907. Nummen työväenyhdistys omistaa myös Nummen Leppäkorven työväentalon.[1]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1907 valmistunutta työväentaloa laajennettiin jo vuonna 1911. Taloon rakennettiin näyttämösiipi, jota korotettiin vuonna 1925. Samalla rakennettiin pukeutumistiloja. Talo maalattiin ensimmäisen kerran vuonna 1922. Vuonna 1947 pärekatto korvattiin asbestikatolla, joka kuitenkin jouduttiin korvaamaan peltikatolla vuonna 1976. Taloon asennettiin sähkölämmitys vuonna 1981. Taloa on kunnostettu ja ylläpidetty hyvin vuosikymmenten saatossa.[1]

Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmätoiminta oli keskeinen osa työväentalon toimintaa alusta alkaen. Myös urheiluseura Nummen Yritys oli talon vakituinen käyttäjä. Talo oli 1950-luvulle saakka hyvin suosittu huvipaikka.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.