Nora Pöyhönen
Alexandra Eleonora (Nora) Pöyhönen, o.s. Europaeus, (16. heinäkuuta 1849 Liperi – 1. huhtikuuta 1938 Haapavesi) oli suomalainen kasvitarhaopetuksen edistäjä.[1] [2]
Pöyhösen isä oli valtiopäivämies, Liperin kirkkoherra ja teologian tohtori A. J. Europaeus ja äiti tämän toinen puoliso Selma Augusta Lampa.[3] Pöyhösen veli oli Suomen hammaslääketieteen isäksi kutsuttu Matti Äyräpää.[1] Pöyhönen olisi halunnut opiskella opettajaksi, mutta joutui keskeyttämään opinnot heikon terveytensä takia. Hän oli perehtynyt maanviljelykseen ja hoiti miehensä Juho Pöyhösen ollessa Pielaveden kappalaisena itsenäisesti pappilan viljelyksiä. Puutarhanhoitoon Pöyhönen paneutui perheen muutettua Haapavedelle 1886, jossa hän ryhtyi opettamaan lapsille vihannesten viljelyä.[1][2]
Pöyhönen perusti 1893 Haapaveden kotitalousopiston, jonka nimi oli vuoteen 1930 kasvitarha- ja talouskoulu, ja toimi sen johtajana. Koulu oli Pohjoismaissa ensimmäinen alallaan, 1932 se muuttui emäntäkouluksi.[3] 1955 koulu siirtyi valtion omistukseen, ja 2000 siitä tuli Haapaveden ammattioppilaitoksen Palvelu- ja luontoalojen yksikkö "Nora". Koulu toimi ensin pappilassa, mutta Pöyhönen otti 1903 lainaa hankkiakseen koulua varten Alamaan tilan. Koulun rakennusten, huvimajojen ja puutarhan huonekalujen piirustukset tilattiin arkkitehti Wivi Lönniltä. Koulun puutarhasta tuli nähtävyys, johon tuhannet ihmiset kävivät tutustumassa jo 1900-luvun alussa. Pentti Haanpää luonnehti Pöyhösen pyrkimystä korkeaan laatuun ja kauneuteen häntä kuvaavassa novellissaan niin, ettei Pöyhöselle kelvannut "muu kuin täysin hyvä".[1][2]
Pöyhönen oli Kodin Kasvitarha -lehden toimittaja 1912–1916.[3] Tyttärensä kotitalousopettaja Maiju Pöyhösen (1879–1930) kanssa hän myös julkaisi samannimisen, laajasti käytetyn oppikirjan Kodin kasvitarha vuonna 1927. Kirjasta otettiin vuosikymmenien aikana useita painoksia.
Pöyhösen oppilaita oli muun muassa Fanny Sundström, joka koulusta saamansa opetuksen innostamana perusti Karjaalle Högvallan kotitalous- ja puutarhakoulun ja oli kotitalousopetuksen uranuurtaja Suomessa.[4][5]
Pöyhösen puoliso vuodesta 1875 oli rovasti Juho (Johan) Pöyhönen (1839–1906). Miehensä kuoltua Pöyhönen, joka oli vakaumuksellinen uskovainen, liittyi helluntaiherätykseen, jossa hän toimi aktiivisesti. Perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista yksi kuoli pienenä. Poika Yrjö Pöyhönen (1885–1973) sai metsäneuvoksen arvonimen vuonna 1950.[6][7] Tytär Elsa Pöyhönen (1883–1940) toimi äitinsä tavoin Haapaveden emäntäkoulun johtajaopettajana. Pöyhösen lapset ja lastenlapset johtivat koulua aina vuoteen 1990 asti.[1] [2]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kodin kasvitarha: opas keittiökasvien, marjojen, hedelmien, koristepuiden ja -pensaiden, avomaan kukkien ja huonekasvien viljelemiseen; kirj. Nora ja Maiju Pöyhönen. Otava 1927, 6. uus. painos 1950
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Eeva Ruoff: Pöyhönen, Nora (1849–1938). Suomen Kansallisbiografia. Osa 7, s. 856–857. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7.
- ↑ a b c d Nora Pöyhönen kuollut, Helsingin Sanomat, 02.04.1938, nro 89, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7, palsta 63
- ↑ art. Högvalla, Uppslagsverket.fi. Viitattu 26.4.2019
- ↑ Aikalaiskirja 1920 s. 446. Helsinki: Otava 1920.
- ↑ Kaisu Kynkäänniemi: Nora Pöyhönen – Haapaveden emäntäkoulun perustaja Naisten Ääni -hanke. Suomalainen naisliitto ry. Viitattu 27.6.2023.
- ↑ Suomalaiset talouden alan arvonimellä palkitut Kansallisbiografia. Viitattu 27.6.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katariina Anttila: Nora Pöyhönen, Kirjastovirma (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 11.1.2015)
- Liisa Majava: Ruustinna Nora Pöyhösen potretti. 120 vuotta keittokoulua Haapavedellä (Viitattu 11.1.2015)
- Nora Pöyhösen jalanjäljissä, Haapaveden ammattiopisto (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 11.1.2015)
| ||||||||||||||
