Nootropiinit

Wikipedia
(Ohjattu sivulta Nootropiini)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nootropiinit (muinaiskreikan noos 'mieli; järki' ja tropos 'kääntö, suuntaaminen') eli älylääkkeet tai nootroopit ovat psykoaktiivisia aineita, joita käytetään aivojen suorituskyvyn tehostamiseen. Älylääkkeiden kannattajat väittävät, että nämä aineet tehostavat älyllistä suorituskykyä monilla tavoilla, esimerkiksi kohottaen tietoisuutta, selkeyttä, muistia, virkeyttä, mielialaa, hapenottokykyä, glukoosin hyväksikäyttöä, aivojen verenkiertoa ja muita tekijöitä.

Älylääkkeinä käytettyjen aineiden tehoa ei kaikissa tapauksissa kyetä osoittamaan lumelääkettä paremmaksi tilastollisesti merkitsevällä tavalla. Joidenkin aineiden ja aineyhdistelmien osalta nootropiiniharrastusta voidaankin pitää eräänlaisena modernina uskomuslääkintänä. Älylääkkeiden käyttöä kritisoidaan myös ennalta-arvaamattomien sivuvaikutusten ja yhteisvaikutusten vuoksi. Osa älylääkkeistä on kuitenkin tutkimuksissa todettu tehokkaiksi ainakin joidenkin tiettyjen sairauksien hoidossa. Näiden lääkkeiden ATC-luokitukset ovat N06B (Keskushermostoa stimuloivat lääkeaineet)[1] ja N06D (Dementialääkkeet)[2]. Nootropiinit kuitenkin eroavat varsinaisista piristeistä eli stimulanteista muun muassa siten, että ne eivät kiihdytä elintoimintoja tai aiheuta riippuvuutta. Monissa maissa älylääkkeiksi luokiteltavia aineita saa vain reseptillä tai ne voivat olla myyntiluvattomia lääkeaineita. Osa on myös luokiteltu huumausaineiksi. Toisaalta joitakin älylääkkeinä käytettäviä aineita myydään vapaasti lisäravinteina.

Nootropiini-käsitteen määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nootropiini -käsitteen loi romanialainen psykologi ja kemisti Corneliu E. Giurgea vuonna 1972. Käsitteen alkuperäisen määritelmän mukaan nootropiinilla tulee olla seuraavat ominaisuudet [3]:

  1. Sen pitää edistää oppimista ja muistia.
  2. Sen pitää suojella opittuja käyttäytymismalleja ja muistoja niitä häiritseviltä terveydellisiltä häiriöiltä kuten sähköiskuilta tai hypoksialta.
  3. Sen pitää suojella aivoja erilaisilta fysiologisilta ja kemiallisilta vammoilta.
  4. Sen pitää edistää aivojen kuorikerroksen ja kuorenalaisten kerrosten toonista kontrollia.
  5. Siltä pitää puuttua muille psykoaktiivisille aineille ominaiset farmakologiset sivuvaikutukset kuten sedaatio tai motorinen stimulaatio ja sen tulee olla äärimmäisen myrkytöntä.

Varsinaiset nootropiinit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Älylääkkeinä käytettäviä lääkeaineita:

Kolinergit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolinergit ovat yhdisteitä, jotka parantavat keskittymiskykyä ja muistia aktivoimalla kolinergista järjestelmää suorasti tai epäsuorasti. Asetyylikoliini on fasilitaattori muistijäljen syntymisessä. Toisin kuin joidenkin nootropiinien tai lisäravintoaineiden tapauksessa, asetyylikoliiniesteraasi-inhibiittoreiden annostuksen on oltava ehdottomasti maltillista, sillä yliannostus voi johtaa kolinergiseen kriisiin[4].

Lisäravintoaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäravinteilla ja vitamiineilla saattaa olla nootrooppisia vaikutuksia etenkin varsinaisiin älylääkkeisiin yhdistettynä. Aminohapoista joilla ilmenee optista aktiivisuutta tarkoitetaan tässä yhteydessä L-enantiomeereja.

Rohdokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös yrteillä ja lääkekasveilla voi olla nootrooppisia vaikutuksia.

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja fytokemikaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräillä terveysvaikutteisilla elintarvikkeilla ja niiden sisältämillä ravintoaineilla sekä fytokemikaaleilla voi olla neuroprotektiivisia ja muistia parantavia vaikutuksia etenkin ikääntyneillä ihmisillä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anatomis-terapeuttis-kemiallinen luokitus
  2. Anatomis-terapeuttis-kemiallinen luokitus
  3. Pharmacology of integrative activity of the brain. Attempt at nootropic concept in psychopharmacology. Actual Pharmacol (Paris), 1972.
  4. Toimintaohjeita myastheniaan liittyvissä erityistilanteissa Therapia Fennica
  5. Oral creatine monohydrate supplementation improves brain performance: a double-blind, placebo-controlled, cross-over trial.. The Royal Society Publishing Proceedings B, 2003. doi:10.1098/rspb.2003.2492. Artikkelin verkkoversio.
  6. Blueberry Supplementation Improves Memory in Older Adults. Journal Of Agricultural And Food Chemistry, 2011. doi:10.1021/jf9029332. Artikkelin verkkoversio.
  7. Reversals of age-related declines in neuronal signal transduction, cognitive, and motor behavioral deficits with blueberry, spinach, or strawberry dietary supplementation.. The Journal Of Neuroscience, 1999. Artikkelin verkkoversio.
  8. Dietary fat types and 4-year cognitive change in community-dwelling older women. Annals Of Neurology, 2012. doi:10.1002/ana.23593. Artikkelin verkkoversio.
  9. Dietary supplementation of walnuts improves memory deficits and learning skills in transgenic mouse model of Alzheimer's disease.. The Journal Of Alzheimer's Disease, 2014. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]