Siirry sisältöön

Noosfääri

Wikipediasta

Noosfääri (joskus myös muodossa noösfääri) on filosofinen ja luonnontieteellinen käsite, joka kuvaa ihmisen ajattelun ja tietoisuuden muodostamaa "järjen kehää" maapallon ympärillä. Käsitteen loivat ja sitä kehittivät 1920-luvulla erityisesti ranskalaiset ajattelijat Pierre Teilhard de Chardin ja Édouard Le Roy yhteistyössä venäläisen biogeokemisti Vladimir Vernadskin kanssa.

Sana on johdettu kreikan kielen sanoista νόος (nóos, mieli tai järki) ja σφαῖra (sphaîra, kehä tai pallo), noudattaen analogiaa termeille ’atmosfääri’ (ilmakehä) ja ’biosfääri’ (eliökehä).

Alkuperä ja ranskalainen koulu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka noosfääri yhdistetään usein luonnontieteisiin, sen juuret ovat vahvasti ranskalaisessa filosofiassa ja teologiassa.

Pierre Teilhard de Chardin ja Édouard Le Roy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Termi syntyi Pariisissa 1920-luvun alussa filosofi ja matemaatikko Édouard Le Royn sekä jesuiittapappi ja paleontologi Pierre Teilhard de Chardinin välisissä keskusteluissa. Le Royn katsotaan usein lausuneen sanan ensimmäisenä ääneen luennoillaan, mutta Teilhard de Chardin toi sen kirjallisuuteen (esim. teoksessaan Cosmogenesis, 1922). [1]

De Chardinille noosfääri edusti evoluution henkistä tasoa. Hänen näkemyksensä mukaan:

  • Noosfääri muodostuu ihmismielten välisestä vuorovaikutuksesta ja sosiaalisesta verkostoitumisesta.
  • Evoluutiolla on suunta kohti yhä monimutkaisempaa ja tietoisempaa tilaa (monimutkaisuuden ja tietoisuuden laki).
  • Kehitys huipentuu niin sanottuun Omega-pisteeseen, joka on tietoisuuden ja yhtenäisyyden korkein mahdollinen tila ja historian perimmäinen päämäärä.

Vladimir Vernadski ja tieteellinen laajennus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläinen biogeokemisti Vladimir Vernadski tutustui termiin Le Royn luennoilla Pariisissa vuonna 1927. Hän vakuuttui käsitteen tarpeellisuudesta, mutta antoi sille tiukemman luonnontieteellisen ja geologisen sisällön. [2]

Vernadskin teoriassa noosfääri on Maan kehityshistorian kolmas vaihe:

  1. Geosfääri (eloton aine)
  2. Biosfääri (biologinen elämä)
  3. Noosfääri (järjen ja tieteen hallitsema tila)

Vernadski näki noosfäärin biosfäärin uutena tilana, jossa ihmisen älyllinen toiminto muuttuu merkittäväksi geologiseksi voimaksi. Hänen mukaansa ihminen muuttaa planeettaa perustavanlaatuisesti esimerkiksi hallitsemalla ydinprosesseja ja transmutaatiota (alkuaineiden muuntamista). [3]

Nykyiset sovellukset ja tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään noosfäärin käsitettä käytetään usein keskusteltaessa internetin ja globaalien tietoverkkojen vaikutuksesta ihmiskunnan yhteiseen tietoisuuteen. Eräs tutkimuskohde on Global Consciousness Project (GCP), joka ylläpitää maailmanlaajuista satunnaisgeneraattoreiden verkostoa tutkiakseen massatietoisuuden vaikutuksia fyysiseen maailmaan globaalien tapahtumien aikana. Roger Nelsonin mukaan kokeet viittaavat siihen, että ihmisen tietoisuuden koherenssi voi aiheuttaa synkronoituja korrelaatioita muuten satunnaisessa datassa. [4]

Myöhemmät tutkijat ovat kehittäneet Vernadskin työn pohjalta myös käsitteet noosenoosi ja noosenologia. Noosenoosi (engl. noocenosis) tarkoittaa ihmisen tietoisesti rakentamaa ja hallitsemaa elinyhteisöä, jonka tavoitteena on korjata ja vahvistaa ekosysteemien kestävyyttä. Käsitepari perustuu ekologi Viktor Petrašovin 1990-luvulla tekemään työhön, joka pohjautui suoraan Vernadskin noosfääri-teoriaan.lähde?

  1. Levit, George S.: The Biosphere and the Noosphere Theories of V. I. Vernadsky and P. Teilhard de Chardin. Archives Internationales d'Histoire des Sciences, 2000.
  2. Vernadsky, Vladimir I.: The Biosphere and the Noosphere. American Scientist, 1945.
  3. Vernadsky, Vladimir I.: The Biosphere and the Noosphere. American Scientist, 1945.
  4. Nelson, Roger D.: The Global Consciousness Project: Nodes of Net consciousness Explore. 2011. Viitattu 12.1.2026.