Noidanlukot

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Noidanlukot
Ahonoidanlukko (Botrychium multifidum)
Ahonoidanlukko (Botrychium multifidum)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Sanikkaiset Pteridophyta
Alakaari: Saniaiset Pteridophytina
Luokka: Ophioglossopsida
Lahko: Ophioglossales
Heimo: Käärmeenkielikasvit Ophioglossaceae
Suku: Noidanlukot Botrychium
Sw.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Noidanlukot Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Noidanlukot Commonsissa

Noidanlukot eli niittynoidanlukot (Botrychium) on saniaisten suku. Ne ovat pienikokoisia kasveja, joilla on mehevä juurakko ja siitä ilmaan nouseva itiöitä levittävä varsi. Jotkin lajit viettävät ison osan elämästään lähes kokonaan maan alla, ja hankkivat ravintoa symbioosissa sienien kanssa.[1]

Yleiskuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noidanlukkojen tieteellinen nimi Botrychium ja botrys viittaa suvun lajien itiöpesäkeversoihin, ne muistuttavat rypäleterttua.[2] Noidanlukkoja on 55 lajia, joista seitsemää on tavattu Suomessa. Ne ovat saaneet suomenkielisen nimensä etenkin ketonoidanlukon avainta muistuttavasta muodosta.[3] Niitä on pienen koon ja piilottelevan kasvutapansa vuoksi vaikea löytää. Vuosittain noidanlukkojen esiintyminen vaihtelee, parhaaksi niille on arveltu alkukesästä kosteaa ja lämmintä kesää.[2]

Suomen lajeista viisi on uhanalaisia ja kaksi silmälläpidettäviä. Ne ovat harvinaistuneet, koska tyypilliset kasvupaikat, laitumet ja hakamaat, ovat katoamassa.[4]

Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tavattavat noidanlukkolajit.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oulun kasvit 2005, s. 264.
  2. a b Suomen Luonto: Noidanlukkojen lumossa Viitattu 12.12.2017.
  3. Härjämäki K.: Salaperäiset noidanlukot Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys.
  4. Harvinaistuneet noidanlukot etsintäkuulutetaan koko maassa 2004. Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.2.2008.
  5. Retkeilykasvio 1998, s. 45

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.