Niuen kieli
| Niue | |
|---|---|
| Oma nimi | ko e vagahau Niuē |
| Tiedot | |
| Alue | Niue, Cookinsaaret, Tonga, Uusi-Seelanti |
| Virallinen kieli | Niue |
| Puhujia | 8 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä | malaijilais-polynesialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | niu |
| ISO 639-3 | niu |
Niue on austronesialainen kieli, jota puhutaan Niuella.
Sisällysluettelo
Puhujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niuea puhuu äidinkielenään 7767 ihmistä.[1] Heistä noin 2030 asuu Niuen saarella.[1] Loput puhujat elävät muun muassa Tongalla, Uudessa-Seelannissa ja Cookinsaarilla. Suurin osa Niuella asuvista niuen puhujista puhuu toisena kielenään englantia.
Aakkoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niuea kirjoitetaan useimmiten latinalaisilla aakkosilla.
Niuen lainatessa sanoja englannista ne sopeutetaan niuen äännerakenteeseen. Esimerkiksi radio on letio, koska niuessa ei ole r-äännettä. Linja-auto on pasi (< bus) ja tynnyri talam (< drum).
Niuen sanoja: magafaoa (perhe), to feleveia (tervehdys), faiaoga (opettaja), matua taane (isä), palia (kukkula), moana (meri).
Konsonantteja niuessa on 11. Kirjain g äännetään ŋ-äänteenä.
| Labial | Alveolar | Velar | Glottal | |
|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | t | k | |
| Frikatiivi | f | v | (s) | h | |
| Nasaali | m | n | ŋ | |
| Approksimantti | l |
Jotkin lähteet merkitsevät myös äänteen [r], vaikka se esiintyy vain lainasanoissa.
Äänne [s] on kirjaimen /t/ allofooni, joka esiintyy tietyissä etuvokaalien [e] ja [i] yhteydessä.
Vokaaleja niuessa on viisi. Kaikki vokaalit voivat esiintyä niin lyhyinä kuin pitkinäkin. Vokaalin pituus vaikuttaa sanan merkitykseen. Pitkiä vokaaleja voidaan merkitä pituusmerkillä, mutta tämä ei ole pakollista.
| Etu | Keski | Taka | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puoliavoin | e | o | |
| Avoin | a |
Murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niue jakautuu kahteen murteeseen. Ne ovat motu ja tafiti. Motu on vanhempi murre ja sitä puhutaan Pohjois-Niuella. Tafitia puhutaan Etelä-Niuella. Murteiden suurimmat erot ovat sanastossa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Samoalta tulleet lähetyssaarnaajat toivat kirjoituksen Niuelle. Raamattu julkaistiin niueksi ensimmäistä kertaa vuonna 1904.
Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niuen sanajärjestys on VSO (verbi-subjekti-objekti), kuten sen lähimmässä sukulaiskielessä tongassa.
Numeraalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niuen kielen numerot yhdestä kymmeneen ovat:
| 1 | taha | 10 | tahafulu | 100 | taha e teau | 1000 | taha e afe |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2 | ua | 20 | uafulu | 200 | ua (e) teau | 2000 | ua (e) afe |
| 3 | tolu | 30 | tolugofulu | 300 | tolu (e) teau | 3000 | tolu (e) afe |
| 4 | fa* | 40 | fagofulu | etc. | etc. | etc. | etc. |
| 5 | lima | 50 | limagofulu | ||||
| 6 | ono | etc. | etc. | ||||
| 7 | fitu | ||||||
| 8 | valu | ||||||
| 9 | hiva |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ethnologue: Niue (englanniksi) Viitattu 2.4.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
abadi | abung | adonara | alune | anuta | atšeh | ’auhelawa | badui | bali | belait | bugi | buru | cebuano | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | japi | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | taroko | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela
