Niuen kieli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Niue
Oma nimi ko e vagahau Niuē
Tiedot
Alue Niue, Cookinsaaret, Tonga, Uusi-Seelanti
Virallinen kieli Niue
Puhujia 8 000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-2 niu
ISO 639-3 niu

Niue on austronesialainen kieli, jota puhutaan Niuella.

Puhujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niuea puhuu äidinkielenään 7767 ihmistä.[1] Heistä noin 2030 asuu Niuen saarella.[1] Loput puhujat elävät muun muassa Tongalla, Uudessa-Seelannissa ja Cookinsaarilla. Suurin osa Niuella asuvista niuen puhujista puhuu toisena kielenään englantia.

Aakkoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niuea kirjoitetaan useimmiten latinalaisilla aakkosilla.

Niuen lainatessa sanoja englannista ne sopeutetaan niuen äännerakenteeseen. Esimerkiksi radio on letio, koska niuessa ei ole r-äännettä. Linja-auto on pasi (< bus) ja tynnyri talam (< drum).

Niuen sanoja: magafaoa (perhe), to feleveia (tervehdys), faiaoga (opettaja), matua taane (isä), palia (kukkula), moana (meri).

Konsonantteja niuessa on 11. Kirjain g äännetään ŋ-äänteenä.

Labial Alveolar Velar Glottal
Klusiili p t k
Frikatiivi f | v (s) h
Nasaali m n ŋ
Approksimantti l

Jotkin lähteet merkitsevät myös äänteen [r], vaikka se esiintyy vain lainasanoissa.

Äänne [s] on kirjaimen /t/ allofooni, joka esiintyy tietyissä etuvokaalien [e] ja [i] yhteydessä.

Vokaaleja niuessa on viisi. Kaikki vokaalit voivat esiintyä niin lyhyinä kuin pitkinäkin. Vokaalin pituus vaikuttaa sanan merkitykseen. Pitkiä vokaaleja voidaan merkitä pituusmerkillä, mutta tämä ei ole pakollista.

Etu Keski Taka
Suppea i u
Puoliavoin e o
Avoin a


Murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niue jakautuu kahteen murteeseen. Ne ovat motu ja tafiti. Motu on vanhempi murre ja sitä puhutaan Pohjois-Niuella. Tafitia puhutaan Etelä-Niuella. Murteiden suurimmat erot ovat sanastossa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samoalta tulleet lähetyssaarnaajat toivat kirjoituksen Niuelle. Raamattu julkaistiin niueksi ensimmäistä kertaa vuonna 1904.

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niuen sanajärjestys on VSO (verbi-subjekti-objekti), kuten sen lähimmässä sukulaiskielessä tongassa.

Numeraalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niuen kielen numerot yhdestä kymmeneen ovat:

1 taha 10 tahafulu 100 taha e teau 1000 taha e afe
2 ua 20 uafulu 200 ua (e) teau 2000 ua (e) afe
3 tolu 30 tolugofulu 300 tolu (e) teau 3000 tolu (e) afe
4 fa* 40 fagofulu etc. etc. etc. etc.
5 lima 50 limagofulu
6 ono etc. etc.
7 fitu
8 valu
9 hiva

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ethnologue: Niue (englanniksi) Viitattu 2.4.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]