Niuen kieli

Niue
Oma nimi	ko e vagahau Niuē
Tiedot
Alue	Niue, Cookinsaaret, Tonga, Uusi-Seelanti
Virallinen kieli	Niue
Puhujia	8 000
Sija	ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	austronesialaiset kielet
Kieliryhmä	malaijilais-polynesialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-2	niu
ISO 639-3	niu
Ohje
Infobox OK

Niue on austronesialainen kieli, jonka läheisin sukulaiskieli on tonga.

Puhujat

Niuea puhuu äidinkielenään 7767 ihmistä. Heistä noin 2030 asuu Niuen saarella. Loput puhujat elävät muun muassa Tongalla, Uudessa-Seelannissa ja Cookinsaarilla. Suurin osa Niuella asuvista niuen puhujista puhuu toisena kielenään englantia.

Aakkoset

Niuea kirjoitetaan useimmiten latinalaisilla aakkosilla. Niuessa on kymmenen konsonanttia /p t k m n ŋ f h l v / sekä viisi lyhyttä vokaalia /i e a o u/ ja viisi pitkää vokaalia /i: e: a: o: u:/. Kirjain g äännetään ŋ-äänteenä.

Niuen lainatessa sanoja englannista ne sopeutetaan niuen äännerakenteeseen. Esimerkiksi radio on letio, koska niuessa ei ole r-äännettä. Linja-auto on pasi (< bus) ja tynnyri talam (< drum).

Niuen sanoja: magafaoa (perhe), to feleveia (tervehdys), faiaoga (opettaja), matua taane (isä), palia (kukkula), moana (meri).

Luokitus

Niue kuuluu austronesialaisten kielten malaijilaispolynesialaiseen kieliryhmään. Yhdessä tongan kanssa niue muodostaa tongalaiset kielet.

Murteet

Niue jakautuu kahteen murteeseen. Ne ovat motu ja tafiti. Motu on vanhempi murre ja sitä puhutaan Pohjois-Niuella. Tafitia puhutaan Etelä-Niuella. Murteiden suurimmat erot ovat sanastossa.

Historia

Samoalta tulleet lähetyssaarnaajat toivat kirjoituksen Niuelle. Raamattu julkaistiin niueksi ensimmäistä kertaa vuonna 1904.

Kielioppi

Niuen sanajärjestys on VSO (verbi-subjekti-objekti), kuten sen lähimmässä sukulaiskielessä tongassa.

Numeraalit

Niuen kielen numerot yhdestä kymmeneen ovat:

1	taha	10	tahafulu	100	taha e teau	1000	taha e afe
2	ua	20	uafulu	200	ua (e) teau	2000	ua (e) afe
3	tolu	30	tolugofulu	300	tolu (e) teau	3000	tolu (e) afe
4	fa*	40	fagofulu	etc.	etc.	etc.	etc.
5	lima	50	limagofulu
6	ono	etc.	etc.
7	fitu
8	valu
9	hiva

Aiheesta muualla

• Niuen sanastoa

Austronesialaiset kielet

abadi | abung | adonara | alune | anuta | atšeh | ’auhelawa | badui | bali | belait | bugi | buru | cebuano | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | japi | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | taroko | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela