Niuen kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Niue
Oma nimi Vagahau Niuē
Tiedot
Alue  Niue
 Cookinsaaret
 Tonga
 Uusi-Seelanti
Virallinen kieli  Niue
Puhujia 8 000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-2 niu
ISO 639-3 niu
Niuenkielinen tiedote koskien koronaviruspandemiaa.

Niue (omakielinen nimi: Vagahau Niuē[1]) on austronesialainen kieli, jota puhutaan Niuella. Sen lähin sukulaiskieli on tonga.[2]. Niuea puhuu äidinkielenään 7767 ihmistä.[1] Heistä noin 2030 asuu Niuen saarella.[1] Loput puhujat elävät muun muassa Tongalla, Uudessa-Seelannissa ja Cookinsaarilla. Suurin osa Niuella asuvista niuen puhujista puhuu toisena kielenään englantia.

Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantteja niuessa on 11. Kirjain g äännetään ŋ-äänteenä.

Labiaali Alveolaari Velaari Glottaali
Klusiili p t k
Frikatiivi f | v (s) h
Nasaali m n ŋ
Approksimantti l

Lähde:[3]

Jotkin lähteet merkitsevät myös äänteen [r], vaikka se esiintyy vain lainasanoissa.

Äänne [s] on kirjaimen /t/ allofooni, joka esiintyy tietyissä etuvokaalien [e] ja [i] yhteydessä.

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vokaaleja niuessa on viisi. Kaikki vokaalit voivat esiintyä niin lyhyinä kuin pitkinäkin. Vokaalin pituus vaikuttaa sanan merkitykseen. Pitkiä vokaaleja voidaan merkitä pituusmerkillä, mutta tämä ei ole pakollista.

Etu Keski Taka
Suppea i u
Puoliavoin e o
Avoin a

Lähde:[3]

Murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niue jakautuu kahteen murteeseen. Ne ovat motu ja tafiti. Motu on vanhempi murre ja sitä puhutaan Pohjois-Niuella. Tafitia puhutaan Etelä-Niuella. Murteiden suurimmat erot ovat sanastossa.[4][5]

Historia ja status[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samoalta tulleet lähetyssaarnaajat toivat kirjoituksen Niuelle 1900-luvun alussa. Ensimmäiset yritykset luoda oikeinkirjoitusstandardit perustuivat samoan kieleen.[3].

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[6] Raamattu käännettiin niueksi vuonna 2003.[7]

Niue lasketaan erittäin uhanalaiseksi kieleksi.[2][5]

Uudessa-Seelannissa asui vuoden 2013 väestölaskennan mukaan 18 555 etnistä niuelaista eli suurin osa ei puhu niuen kieltä, ja varsinkin lapset eivät enää opi sitä kotikielenä ollenkaan. Tämä puolestaan on johtanut siihen, että Uuden-Seelannin hallitusta on vaadittu tukemaan niuen kielen opetusta.[8] Suurin osa (75 %) Uuden-Seelannin niuelaisista asuu Aucklandissa. Vuosittain vietetään myös Niuen kielen viikkoa, jonka tarkoituksena on tuoda esille kieltä positiivisessa valossa ja kannustaa ihmisiä puhumaan tai opiskelemaan kieltä. Vuonna 2021 viikkoa juhlitaan 17.–23. lokakuuta.[9].

Kielioppi ja sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niuen sanajärjestys on VSO (verbi-subjekti-objekti), kuten sen lähimmässä sukulaiskielessä tongassa.

Niuen lainatessa sanoja englannista ne sopeutetaan niuen äännerakenteeseen. Esimerkiksi radio on letio, koska niuessa ei ole r-äännettä. Linja-auto on pasi (< bus) ja tynnyri talam (< drum).

Niuen sanoja: magafaoa (perhe), to feleveia (tervehdys), faiaoga (opettaja), matua taane (isä), palia (kukkula), moana (meri).

Numeraalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niuen kielen numerot yhdestä kymmeneen ovat:

1 taha 10 tahafulu 100 taha e teau 1000 taha e afe
2 ua 20 uafulu 200 ua (e) teau 2000 ua (e) afe
3 tolu 30 tolugofulu 300 tolu (e) teau 3000 tolu (e) afe
4 fa* 40 fagofulu etc. etc. etc. etc.
5 lima 50 limagofulu
6 ono etc. etc.
7 fitu
8 valu
9 hiva

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ethnologue: Niue (englanniksi) Viitattu 2.4.2015.
  2. a b Glottolog 4.4 - Niuean glottolog.org. Viitattu 12.10.2021.
  3. a b c Niuean alphabet, prounciation and language omniglot.com. Viitattu 12.10.2021.
  4. What is the Niue Language? Niue Pocket Guide. 31.12.2019. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
  5. a b Vagahau Niue / Pacific languages / Home - Pasifika pasifika.tki.org.nz. Viitattu 12.10.2021.
  6. ScriptSource - Niue written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 12.10.2021.
  7. Niuean in Niue joshuaproject.net. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
  8. Nurturing and embracing the Niuean language The Beehive. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)
  9. Niue Language Week 2021. New Zealand Government. Viitattu 12.10.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]