Nisyros (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nisyros
Νίσυρος
Nisyroksen kaupungin arkeologista aluetta Palaiókastrossa.
Nisyroksen kaupungin arkeologista aluetta Palaiókastrossa.
Sijainti

Nisyros
Koordinaatit 36°36′23″N, 27°07′49″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Palaiókastro, Mandráki, Nísyros, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Kaaria / Kykladit

Nisyros (m.kreik. Νίσυρος, lat. Nisyrus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Nisyroksen saarella Kreikassa.[1][2][3] Sen kaupunkikeskus sijaitsi lähellä nykyistä Mandrákin kylää. Kaupungin arkeologinen kohde tunnetaan nimellä Palaiókastro (Παλαιόκαστρο, ”Vanha linna”).[4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nisyroksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi samannimisen saaren luoteisrannikolla heti nykyisen Mandrákin kylän eteläpuolella olevalla kukkulalla, joka toimi kaupungin akropoliina eli linnavuorena ja yläkaupunkina.[2] Kaupungilla oli satama,[1] oletettavasti Mandrákin paikalla.

Nisyroksen saari itsessään sijaitsi antiikin ajan nimistöllä Kosin ja Teloksen saarten välissä, Plinius vanhemman mukaan noin 12,5 roomalaista mailia Kaarian Triopionin niemestä. Saari tunnettiin myös nimellä Porfyris. Se oli kuten nykyisinkin lähes pyöreä, ja sen ympärysmitta oli Strabonin mukaan noin 80 stadioninmittaa.[3][5] Tuliperäinen saari tunnettiin antiikin aikana kuumista lähteistään, jotka sijaitsivat kaupungin itäpuolella, sekä erinomaisesta viinistään.[3]

Nisyroksen kaupunkivaltion alueeseen kuului koko Nisyroksen saari sekä sen läheiset pienet saaret, eikä sillä ollut muita poliksia.[1] Stefanos Byzantionlainen mainitsee saarella olleen toisen kaupungin nimeltä Argos (Άργος). Se sijaitsi saaren lounaisrannikolla[3] ja oletettavasti kuului Nisyroksen poliksen alaisuuteen. Pseudo-Skylaks luki Nisyroksen saaren osaksi Kaariaa ja Stefanos Byzantionlainen osaksi Kykladeja.[1] Nykyisin se luetaan osaksi Dodekanesiaa eli Eteläisiä Sporadeja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poseidon (vasemmalla) Nisyroksen saari olallaan lyömässä Polybotesta. Kuvitusta attikalaisessa punakuviotekniikalla koristellussa kyliksissä, n. 475–470 eaa.

Kreikkalaisessa mytologiassa Nisyroksen saari sai alkunsa, kun Poseidon löi kolmikärjellään irti osan Kosin saaresta ja heitti sillä gigantti Polybotesta.[3][6] Saaren tuliperäiset ilmiöt selitettiin maan alle jääneen Polyboteen toiminnalla. Nisyroksen alkuperäisinä asukkaina pidettiin perinteessä kaarialaisia, kunnes sen asuttivat Herakleen pojan Thessaloksen johtamat doorilaiset.[3] Varhaisin maininta nimestä Nisyros on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa Nisyros esiintyy Troijan sotaan osallistuneiden joukossa Thessaloksen poikien johdolla.[2][4][7]

Perinteisen käsityksen mukaan Nisyrokselle asettui argolislaisia, samoin kuin Kalymnalle, sen jälkeen kun Agamemnon joukkoineen palasi Troijasta. Tämä selittäisi paitsi Argos-nimen esiintymisen saarella myös sen, että Herodotos kutsuu Nisyroksen asukkaita epidauroslaisiksi.[3][4][8] Myöhemmin saari menetti suuren osan asukkaistaan maanjäristyksissä, mutta se asutettiin uudelleen Kosilta ja Rhodokselta käsin.[3]

Historiallisella ajalla Nisyros oli edelleen doorilaista aluetta.[2] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Nisyrios (Νισύριος) ja Nisūrios (Νισούριος).[1] 400-luvun eaa. alkupuolen persialaissotien aikaan Nisyrosta, samoin kuin Kosin ja Kalymnan poliksia, hallitsi Halikarnassoksen kuningatar Artemisia. Tämän komentamat laivat siirtyivät Salamiin meritaistelussa vuonna 480 eaa. kreikkalaisten puolelle.[3][4][8] 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla Nisyros kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 452/451–428/427 eaa.[1][3] Myöhemmin Nisyros siirtyi Spartan puolelle. Konon sai kaupungin kapinoimaan spartalaisia vastaan vuonna 394 eaa.[3][9]

Nisyros löi omaa hopea- ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien, ja on ollut ainakin tästä päätellen tuolloin poliksena itsenäisimmillään.[1][4] Hellenistisellä kaudella noin vuonna 200 eaa. Nisyros tuli Rhodoksen poliksen vallan alle ja myöhemmin Ptolemaiosten vallan alle.[2][4]

Kaupungin alueella on suoritettu vain vähän arkeologisia kaivauksia 1900-luvulla.[2] Akropoliin muureja kunnostettiin vuosina 2003–2006, samalla kun paikkaa kohennettiin muutoinkin arkeologisena kohteena.[10]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nisyroksen kaupungin muureja.
Nisyroksen kaupungin muureja.

Nisyroksen akropolis on ollut ympäröity muurein, jotka on ajoitettu noin 400–300-luvuille eaa. Ne ympäröivät noin 10 hehtaarin kokoisen alueen. Muureja on säilynyt nykyaikaan poikkeuksellisen hyvin, parhaimmillaan jopa seitsemän metrin korkeudelta, ja ne muodostavat parhaiten säilyneet antiikin aikaiset kaupunginmuurit Egeanmeren saarilla. Muureja on säilynyt niiden eteläsivulta noin 230 metrin matkalta ja itäsivulla noin 80 metrin matkalta. Muurit oli tehty tummasta laavakivestä, ja niiden paksuus on noin 3,5 metriä. Muureissa oli neliskulmaisia torneja, joiden koko oli noin 9 × 8,5 metriä, ja joista on säilynyt kuusi etelä- ja kaksi itäsivulla. Muurien kaakkoiskulmassa oli noin 2,1 metriä leveä portti. Akropoliilta kulki alemmas kaksi muurinosaa, jotka ympäröivät oletettavasti akropoliin rinteeseen rakennettua alakaupunkia.[1][3][4][10]

Muurin ulkosivusta on löydetty piirtokirjoitus, jossa lukee ΔΑΜΟΣΙΟΝ ΤΟ ΧΩΡΙΟΝ ΠΕΝΤΕ ΠΟΔΕ[Σ] ΑΠΟ ΤΟ ΤΕΙΧ[ΕΟΣ] (damosion to khōrion pente podes apo to teikheos, ”maa viisi jalkaa muurista kuuluu kansalle (= on yhteistä)”), mikä kielsi rakentamasta viitta jalkaa lähemmäksi muuria, jottei sen puolustarkoitus olisi vaarantunut. Tämä kirjoitus on ajoitettu noin vuosiin 350–325 eaa.[4][10]

Strabonin mukaan kaupungissa oli Poseidonille omistettu temppeli tai pyhäkkö. Poseidonin paikallinen epiteetti oli Argeios.[1] Alempaa laaksosta on löydetty hautoja 600–400-luvuilta eaa.[2] Varhaiselta kristilliseltä kaudelta kaupungin paikalta on löydetty Pyhälle Johannekselle (Ágios Ioánnis) omistetun basilikakirkon jäänteet, mukaan lukien marmoripylväitä ja korinttilaisia kapiteeleja.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”508 Nisyros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”NISYROS Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Nisyrus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. a b c d e f g h i Nisyros (Dodecanese) 41 Mandraki - Νίσυρος ToposText. Viitattu 6.5.2019.
  5. Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.36; Strabon: Geografia 14.
  6. Strabon: Geografia 10; Pseudo-Apollodoros: Bibliotheke 1.6.2; Pausanias: Kreikan kuvaus 1.2.4; Eustathios: ad Dion. Perieg. 530, ad Hom. Il. 2.676.
  7. Homeros: Ilias 2.676.
  8. a b Herodotos: Historiateos 7.99.
  9. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.84.
  10. a b c Παλαιόκαστρο Νισύρου: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 6.5.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]