Nils Gustaf von Schoultz

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nils Gustaf Ulrik von Schoultz (7. lokakuuta 1807 Kuopio8. joulukuuta 1838 Fort Henry, Kingston, Kanada) oli suomalaissyntyinen Ruotsiin muuttanut upseeri, kemisti ja seikkailija. Hänen sisarensa oli oopperalaulaja Johanna von Schoultz. [1][2]

Nils von Schoultzin vanhemmat olivat laamanni ja Vaasan läänin varamaaherra Nils Fredrik von Schoultz (1767–1816) ja Jeanne Henriette Gripenberg (1784–1841). Hän pakeni äitinsä mukana Ruotsiin Suomen sodan puhjettua 1808 ja oli sitten siellä jonkin kasvattilapsena sukulaisten hoivissa. Sodan aikana von Schoultzin isä pakeni myös vuonna 1808 Ruotsiin ja perhe asui sitten Tukholmassa, jossa isä oli vuodesta 1813 yleisten asioiden valmistelukunnan jäsenenä. Isän kuoltua 1816 Schoultzin äiti muutti lapsineen Poriin, jossa Nils Gustafin eno vänrikki Odert Henrik Gripenberg (1788–1848) piti Pestalozzin opetusmenetelmiä soveltanutta koulua. Kun eno siirsi vuonna 1821 koulunsa Sääksmäelle von Schoultzin äiti palasi lapsineen takaisin Ruotsiin. Nils Gustaf aloitti samana vuonna opinnot Karlbergin kuninkaallisessa sota-akatemiassa ja saman vuoden syksyllä hänestä tuli Svean tykistörykmentin kersantti ja kaksi vuotta myöhemmin aliluutnantti. Von Schoultz suoritti toukokuussa 1829 tykistöupseeritutkinnon Mariebergin ylemmässä tykistöoppilaitoksessa. Vuotta myöhemmin hän erosi armeijan palveluksesta ja huhuttiin että hänelle oli kertynyt suuria uhkapelivelkoja.[1][3][4]

Von Schoultz poistui tämän jälkeen Ruotsista ja osallistui oman kertomansa mukaan Varsovassa opiskelijoiden ja kadettien kapinayritykseen, jonka venäläiset joukot tukahduttivat. Syksyllä 1831 von Schoultz oli Pariisissa, jossa hän liittyi vastaperustettuun Ranskan muukalaislegioonaan, joka värväsi sotilaita Algeriassa käytyihin taisteluihin. Von Schoultz kertoi myöhemmin olleensa sotimassa Algeriassa mutta jo maaliskuussa 1833 hän oli Firenzessä ennenkuin hänen kaksivuotinen värväyssopimuksensa muukalaislegioonaan oli päättynyt. Von Schoultzin äiti, sisar ja veli olivat tulleet jo kesällä 1832 Firenzeen, jotta sisar Johanna von Schoultz olisi voinut jatkaa siellä lauluopintojaan. Von Schoultzin sisar Johanna seurusteli Firenzessa skotlantilaisten sisarusten Anne ja Mary Campbellin kanssa ja maaliskuussa 1834 Nils Gustaf meni naimisiin Anne Campbellin kanssa. Morsiuspari matkusti sitten morsiamen isän ja sisaren kanssa Ruotsiin jossa he asettuivat asumaan Karlskronaan von Schoultzin isän sukulaisten taloudellisen tuen turvin. Von Schoultz perusti Karlskonaan kemiallisen laboratorion ja kehitti uuden kamferin valmistusmenetelmän, jolle hän sai myös patentin.[1]

Loppukesällä 1834 von Schoultz matkusti vaimonsa kanssa Skotlantiin ottaakseen siellä haltuunsa vaimon äidin omistamat tavarat ja tämän Intiasta tuomat rahavarat. Von Schoultz yritti myös huonolla menestyksellä kaupata kehittämäänsä menetelmää, jolla puuvilla värjättiin punaiseksi. Hän palasi sitten vaimonsa kanssa Karlskronaan mutta jo pian perheen toisen tyttären syntymän jälkeen von Schoultz matkusti Lontooseen hankkiakseen rahoitusta keksinnöilleen.[1]

Von Schoultz matkusti kuitenkin Lontoon sijasta New Yorkiin, jonne hän saapui elokuussa 1836. Hän omaksui täällä nimekseen Nils Scholtewskii von Schoultz ja kertoi olevansa puolalainen katolinen. Hän matkasi pian ylös Hudson-jokea Syracuseen ja edelleen Salinaan, joka oli merkittävä suolantuotantoalue. Von Schoultz perusti tänne laborotorion, jossa hän kehitti uuden suolan valmistusmenetelmän. Hankkiaakseen menetelmälle patentin hän matkusti Washingtoniin ja vieraili myös muilla lähialueen suolantuotantoalueilla. Von Schoultzista tuli toukokuussa 1837 Yhdysvaltain kansalainen ja samoihin aikoihin hän kirjoitti vaimolleen luvaten lähettää tälle rahaa. Tämä oli viimeinen kerta kun von Schoultzin vaimo kuuli miehestään.[1]

Von Schoultzin palattua Salinaan siellä kierteli huhuja Ylä-Kanadassa vuoden 1837 lopulla puhjenneesta kapinasta englantilaisia viranomisia vastaan. Kapina oli kukistettu ja useat kapinalliset olivat paenneet Yhdysvaltojen puolelle jossa he sitten perustivat Hunter's Lodge-nimellä tunnettuja salaisia miliisijoukkoja lähinnä Suurten järvien alueille. Salinaan perustettu Hunter's Lodge-miliisi värväsi von Schoultzin ja hän oli pian mukana suunnittelemassa vallata englantilaisilta Prescottissa St. Lawrence-joen varrella sijainnut Fort Wellingtonin linnake. Kapinalliset uskoivat että linnakkeen valtaus käynnistäisi yleisen kansannousun Kanadassa englantilaisia vastaan.

Von Schoultz matkusti New Yorkiin ja piti siellä jonkin aikaa syksyllä 1838 värväystoimistoa kapinahanketta varten. Kapinallisjoukko lähtii 11. marraskuuta 1838 Yhdysvaltain puolelta Sackets Harborista United States-höyrylaivalla ja sen hinaamilla kahdella kuunarilla alas St. Lawrence-jokea. Yksi kuunareista jossa oli von Schoultz ja noin 150-200 miestä laski maihin Kanadan puolella Windmill Pointissa lähellä Fort Wellingtonin linnaketta. Englantilaiset onnistuivat kuitenkin estämään tykistötulellaan muiden alusten maihinnousun ja rajan taakse Yhdysvaltain puolelle jääneet kapinallisjoukot eivät päässeet ylittämään jokea liittyäkseen Kanadan puolella maihinnousseisiin kapinallisiin. Nämä linnottautuivat vanhaan kiviseen myllyrakennukseen ja valitsivat von Schoultzin komentajakseen. Piiritetty kapinallisjoukko onnistui pitämään puolia englantilaisia vastaan viiden päivän ajan. 16. marraskuuta antautuneet kapinalliset vietiin Fort Henryn linnakkeeseen sotavankeina. Muutamia viikkoja myöhemmin kapinallisia johtanut von Schoultz tuomittiin sotaoikeudessa kuolemaan ja hänet hirtettiin Fort Henryssä joulukuussa 1838.[1]

Nils von Schoultz oli naimisissa vuodesta 1834 Anne Arabella Cordelia (Nancy) Campbellin (1813–1863) kanssa, jonka vanhemmat olivat Kalkutassa Intiassa asunut kauppias Alexander Campbell of Glenorchy ja Mary Frazer of Fairfield. Heillä oli kaksi tytärtä: Mary Henriette Florence (1835–1892) meni naimisiin 1859 kollegineuvos Carl Fredrik Sebastian von Schoultzin (1834–1892) kanssa ja Anna Elisabeth von Schoultz (1836–1894) meni naimisiin 1859 amiraali Johan Hampus Furuhjelmin (1821–1909) kanssa.[1]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ella Pipping : En orons legionär: Nils Gustaf von Schoultz 1807-1838. Schildt, Helsingfors 1967
  • Dan Weissenberg : Nils Gustaf von Schoultz 1807-1838 - Saltsjudaren. Litorale, Helsingfors 2014

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Nils Gustaf von Schoultz