Nils Tunander
Nils Tunander eli Nicolaus Jonæ, Ostrogotus (noin 1625 Västervik, Småland, Ruotsi – 24. helmikuuta 1679 Turku) oli suomalainen kirkkoherra, Turun akatemian professori ja rehtori.
Tunanderin vanhemmat olivat Västervikin koulun rehtori Jonas (Jonas Nicolai) ja Ingeborg Pehrsdotter. Hän pääsi ylioppilaaksi Uppsalassa 1648. Tunander teki ulkomaanmatkan Saksaan, Ranskaan ja Italiaan vuonna 1658. Hän opiskeli Strassburgissa 1658, Heidelbergissä 1659 ja Tübingenissa 1660. Tunander tutustui Saksassa ollessaan saksalaisen pietismin oppi-isään Philipp Jakob Speneriin ja sai tältä vaikutteita.
Tunander oli Uusmaalaisen osakunnan inspehtorina 1668–1679. Hän toimi Turun akatemian kolmantena teologian professorina vuodesta 1667 astuen virkaan vuonna 1668 ja oli samalla palkkapitäjänsä Liedon kirkkoherrana vuodesta 1668 ja Turun tuomiokapitulin jäsenenä. Tunander oli akatemian rehtorina 1672–1673.
Tunanderin aikana akatemian teologian opetus ja tutkimus alkoi siirtyä pois dogmatismista raamatullis-käytännölliseen suuntaan. Tunander julkaisi painettuna Halikon kirkossa vuonna 1670 pitämänsä ruumissaarnan ja yhteensä viisi hautajaisrunoa.[1][2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Nils Tunander. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 30.1.2015.
- ↑ SKS Biografiakeskus : Suomen kirkon paimenmuisto : Tunander, Nicolaus Jonae (1625–1679)
- ↑ Nils Tunanderin elämäkerta Kansallisbiografiassa
| ||||||||||
