Nils Mustelin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nils Olof Mustelin (11. elokuuta 1931 Turku28. huhtikuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen fyysikko, tähtitieteilijä, professori ja poliitikko. Hän oli tunnettu skeptikko ja Skepsis ry:n puheenjohtaja.

Perhetausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nils Mustelinin isä oli Turussa sairaalalääkärinä toiminut lääketieteen lisensiaatti Oskar Mustelin (1888–1953) ja äiti Karin Johansson (1902–1971), joka oli Åbo Akademin matematiikan professorin ja vararehtorin Severin Johanssonin (1879–1929) tytär. Lääkärintoimensa ohella Oskar Mustelin oli innokas antiikin kulttuurin ja luonnontieteiden harrastaja sekä tunnettu yhteiskunnallinen vaikuttaja Turun seudulla.

Oskar Mustelin toimi 1920-luvulla Turun Ruotsalaisen kansanpuolueen kaupunginvaltuutettuna ja johti viimeisinä elinvuosinaan Åbo Akademin taloushallinnosta vastaavaa valtuuskuntaa. Lisäksi hän toimi Folkhälsanin Turunmaan yhdistyksen puheenjohtajana ja keskittyi erityisesti Turun saariston terveydenhuollon parantamiseen.

Oskar ja Karin avioituivat elokuussa 1930. Nils syntyi esikoispoikana 1931, minkä jälkeen syntyivät vielä pikkuveljet Per (s. 1932) ja Lars (s. 1936). Per Mustelin opiskeli Münchenissä valokuvaajaksi Institut für Bildjournalismusissa ja työskenteli ZDF:n kameramiehenä. Lars Mustelinista tuli Åbo Underrättelserin päätoimittaja, ja sittemmin hän toimi malmöläisen Sydsvenska Dagbladetin johtotehtävissä.

Koulutus ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nils Mustelin kirjoitti ylioppilaaksi Turun ruotsinkielisestä klassillisesta lyseosta 31. toukokuuta 1949. Juuri 18 vuotta täyttänyt Mustelin aloitti fysiikan, kemian, matematiikan ja tähtitieteen opintonsa Åbo Akademissa. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1955.

Tämän jälkeen jatkuivat jatko-opinnot Åbo Akademissa, jossa hän toimi myös opetustehtävissä ja assistenttina. Lisäksi Mustelin pääsi ASLA-stipendin ansiosta opiskelemaan vuodeksi Massachusettsin teknilliseen korkeakouluun (MIT). Lisäksi Mustelin oli useamman vuoden tutkimustyössä Pohjoismaiden teoreettisen atomifysiikan instituutissa NORDITA:ssa Kööpenhaminassa. Lopulta syksyllä 1963 Nils Mustelin väitteli teoreettisesta fysiikasta filosofian tohtoriksi väitöskirjallaan On the Coupling of Angular Momenta in Diatomic Molecules, with Applications to the Magnetic Hyperfine Structure.

Tieteellinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 1964 Nils Mustelin siirtyi Helsingin yliopistoon vastaperustetun Teoreettisen fysiikan tutkimuslaitoksen pääsihteeriksi, jonka toimen osa-aikaisuuden takia Mustelin toimi myös opetustyössä, esimerkiksi teoreettisen fysiikan vt. apulaisprofessorina. Akateeminen pätkätyöläisyys oli kuitenkin epävarmaa ja vuoden 1966 lopulla Mustelinille tarjoutui mahdollisuus vakituiseen työsuhteeseen Pohjoismaiden teknis-luonnontieteellisen tutkimuksen yhteistyöjärjestö Nordforskissa, joka oli siirtämässä sihteeristöään Kööpenhaminasta Helsinkiin. Mustelin aloitti tehtävässään vuodenvaihteessa ja vastasi muun muassa ympäristötekniikkaan liittyvästä pohjoismaisesta tutkimusyhteistyöstä. Tältä ajalta syntyi ympäristönsuojelun toimenpide-ehdotuksiin keskittynyt julkaisu Nordforsks miljövårdsutredning (Nordforskin ympäristönsuojeluselvitys).

Vuonna 1970 Nordforskin sihteeristön siirryttyä Tukholmaan Mustelin jäi Helsinkiin johtamaan aloitteestaan perustettua Nordforskin ympäristönsuojelusihteeristöä, joka keskittyi erityisesti sateen happamoitumisen tutkimukseen. Vuonna 1980 ympäristönsuojelusihteeristöstä muodostettiin Nordforskin Suomen-sihteeristö. Seitsemän vuotta myöhemmin koko Nordforsk vähitellen lakkautettiin ja yhdistettiin Pohjoismaiseen teollisuusrahastoon, jonka kanssa järjestö oli tehnyt yhteistyötä ja toiminut samalla alalla.

Mustelin oli tunnettu tieteen popularisoija ja musiikinystävä: hän esiintyi radiossa ja televisiossa 1960-luvulta alkaen. Hän kuului Skepsis ry:n perustajajäseniin ja toimi yhdistyksen puheenjohtajana 1989–1992. Hän loi sporalogian, joka parodioi astrologiaa.

Kirjasta Elämää maailmankaikkeudessa? Mustelin sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1981. Professorin arvo hänelle myönnettiin vuonna 1989.

Virkamiesura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Nordforsk lakkautettiin, Mustelinille tarjoutui mahdollisuus siirtyä Pohjoismaiden teollisuusrahaston pääkonttoriin Osloon, mutta hän valitsi kotimaan ja siirtyi Suomen valtion virkamieheksi Teknologian kehittämiskeskukseen (Tekes). Tässä tehtävässä Mustelin toimi paljolti Euroopan teknillisen ja tieteellisen alan tutkimuksen yhteistyöjärjestö COST:ssa (European Co-operation in the Field of Scientific and Technical Research) järjestön Suomen-koordinaattorina. Lisäksi Mustelin toimi Suomen edustajana COST:n korkeimmassa päättävässä elimessä (The Committee of Senior Officials (CSO)), joka taas toimi Brysselissä Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission alaisuudessa. EU-virkamiehenä Mustelin tuotti COST-asiakirjoja, jotka olivat asiantuntijatiedon pohjalta tuotettuja, yhteistyötä koskevia uudistusehdotuksia.

Eläkkeelle Mustelin jäi päivää ennen kuin hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon Ruotsalaisen kansanpuolueen edustajana 20. lokakuuta 1996 pidetyissä kunnallisvaaleissa. Tässä vuoden 1997 alusta alkaneessa luottamustehtävässään hän toimi aina kuolemaansa asti.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nils Mustelinilla on kolme lasta ensimmäisestä avioliitostaan Nina Costianderin kanssa: Tomas (s. 1960), Carina (s. 1962) ja Niklas (s. 1966). Syksyllä 1978 Mustelin avioitui psykologi, fil. kand. Eeva-Riitta Kurjen kanssa. Tästä avioliitosta on tytär Linda Marina (s. 1983).

Nils Mustelin kuoli syöpään 72-vuotiaana Helsingissä 28. huhtikuuta 2004.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mustelin, Nils: Elämää maailmankaikkeudessa? (Liv bland miljarder stjärnor: Civilisationer i Vintergatan – och där bortom?, 1978.) Suomentanut Olli Siltanen. Piirrokset Sandra Almenberg ja Bengt Lundström. Helsinki: WSOY, 1980. ISBN 951-0-09051-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]