Nikolai Leskov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valentin Serov, Nikolai Leskov, 1894.

Nikolai Semjonovitš Leskov (ven. Николáй Семёнович Лескóв, myös salanimellä M. Stebnitski; 16. helmikuuta (J: 4. helmikuuta) 1831 Gorohovo, Orjolin alue, Venäjä5. maaliskuuta (J: 21. helmikuuta) 1895 Pietari) oli venäläinen toimittaja ja kirjailija. Hän käytti myös salanimeä M. Stebnitski. Häntä on pidetty venäläisistä kirjailijoista venäläisimpänä, koska hän pystyi kuvaamaan erilaisia ihmisiä laajan maan eri osista.[1]

Leskov aloitti kirjallisen työnsä melko iäkkäänä. Vuonna 1860 hän alkoi kirjoittaa ajankohtaisista asioista lehtiartikkeleita. Ensimmäiset novellinsa hän kirjoitti 1862. Leskovin tuotanto on laaja mutta epätasainen. Sen parhaat työt ovat venäläistä elämää kuvaavia novelleja ja pienoiskertomuksia. Niin sanottujen skaz-teostensa kertojina hän käytti erilaisia ihmisiä, ja pystyi onnistuneesti jäljittelemään venäjän eri murteita ja elämäntapoja, kuten vanhauskoisia ja venäjänsaksalaisia. Hänen tunnetuin teoksensa Lumottu vaeltaja kuvaa ortodoksimunkin elämänvaiheita ja ajatusmaailmaa. Kuvauksissaan Leskov ei ota kantaa henkilöidensä toiminnan moraaliin, mutta käyttää tehokeinoinaan satiiria ja anekdootteja, kuten esimerkiksi traagisten kohtaloiden koomisissa sivuvivahteissa. Uskonnolliset kysymykset olivat hänelle tärkeitä, ja hän osoittaa tuntevansa tarkasti maan uskonnollisen elämän eri puolet.[2]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Katerina Izmailova = Katerina Ismailova : libretto. Dmitri Šostakovitš ; [libretto: A. Preis ja D. Dmitri Šostakovitš N. Leskovin kertomuksen mukaan]. [Suom. Riitta-Maija Ahonen]. Savonlinnan oopperajuhlat, 1995.
  • Kertomuksia Venäjältä. Suom. Leena Sopenlehto & Rauni Kanerva ; Kuv.: Per Wadströmer. Erikoispainos. Ex libris : [Concert Hall Society], 1971.
  • Kertomus jalkaraudoista. Leningrad : Kirja. 1931.
  • Kuoleva suku : Protozanov-ruhtinaiden perhekronikka, muistiinmerkinnyt ruhtinatar V.D.P.. Suom. Maija Pellikka, Markku Pintanen & Yrjö Tiura ; kuvitus: Mats Månsson ja André Nicolas Suter. [Erikoisp.]. Ex libris, 1974.
  • Lumottu vaeltaja. Venäjän kielestä suomentanut Sulo Haltsonen. WSOY, 1945.
  • Lumottu vaeltaja : Naurua ja surua. [Suom. ja esipuheen kirj. Lea Pyykkö ] ; Mtsenskin kihlakunnan lady Macbeth, [suom. Juhani Konkka]. Karisto 1974.
  • Mtsenskin kihlakunnan lady Macbeth. Suom. Juhani Konkka. Karisto, 1962.
  • Naurua ja surua : Mtsenskin kihlakunnan lady Macbeth. Suom. Lea Pyykkö & Juhani Konkka ; kuvitus: Per Wadströmer. Ex libris, 1972 [Erikoisp.]. 1972.
  • Tuomiokirkon alttaripalvelijat : kronikka. Suom. Juhani Konkka. [Uusi laitos]. Otava, 1975.
  • Tuomiokirkon alttaripalvelijat : kronikka. Suom. Juhani Konkka. Otava, 1969.
  • Valitut kertomukset. Toim. ja suom. Juhani Konkka, WSOY, 1966.
  • Vasuri : kertomus tulalaisesta kierosilmästä vasurista ja teräksisestä kirpusta. Suomentanut Vappu Orlov, 2004. ISBN 952-91-7110-2
  • Vasuri : tarina tuulalaisesta kierosilmä vasurista ja teräskirpusta. [Suom. Lyyli Grönlund] ; [taiteilija: Irina Kart]. Karjala, 1981. (1. p. Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, 1957).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan kirjallisuustieto, s. 438. art. Leskov, Nikolai. Helsinki: Otava, 1990.
  2. ”Leskov, Nikolai”, Otavan suuri ensyklopedia, 5. osa (kriminologia-makuaisti), s. 3681. Otava, 1978. ISBN 951-1-04827-9.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.