Nikolai August Zilliacus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Niklas August Zilliacus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nikolai (Niklas) August Zilliacus (29. syyskuuta 1828 Käkisalmi23. helmikuuta 1893 Viipuri) oli viipurilainen opettaja, sanomalehtimies ja kirjanpainaja.

N. A. Zilliacus syntyi henkikirjuri ja kuvernementinsihteeri Petter Vilhelm Zilliacuksen perheeseen. Hän kävi koulua Käkisalmessa ja Viipurissa ja kirjoitti ylioppilaaksi Helsingissä vuonna 1845. Zilliacus opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1853.[1] Sen jälkeen hän työskenteli opettajana useissa viipurilaiskouluissa, kunnes vuonna 1874 keskittyi tehtäviinsä kirjapainonomistajana ja sanomalehdenkustantajana, ja samalla myös kunnallisten asioiden hoitoon.[2] Zilliacus oli Viipurin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1876 ja 1879–1893 ja vuosina 1876–1878 hän toimi kaupungin kassanhoitajana[3].

Zilliacus osti vuonna 1859 Johannes Alfthanin ja vuonna 1861 Cedervallerin kirjapainot, jotka hän siirsi Vartiotorninkadun varrella omistamaansa taloon. Vuonna 1870 kirjapainoon hankittiin uusi pikapainokone. Vuonna 1871 Zilliacus hankki myös pienen kivipainon, jonka hän vuonna 1878 siirsi Pietariin ja vuonna 1882 myi Georg Hildille. Painon faktorina työskenteli vuodesta 1874 lähtien Robert Ahlstedt ja vuodesta 1882 Johan Malmqvist.[4]

Kirjapainon päätuotteita olivat sanomalehdet. Se painoi Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran julkaisemaa Otavaa (1860–1863), Zilliacuksen kustantamia ja aluksi toimittamiakin Wiborgs Tidningiä (1864–1881) ja Ilmarista (1866–1872 ja 1874–1888), Rietrikki Polénin Suomenlehteä (1872–1874) sekä Wiborgsbladetia (vuodesta 1882). Vuonna 1881 painettiin J. H. Erkon kirjallista kuukausilehteä Ilmiötä. Lisäksi tuotettiin melkoinen määrä kirjoja.[5]

Zilliacuksen kuoltua yritystä johti hänen leskensä Sofie o.s. Söderhjelm, jonka aikana kirjapainon toimintaa jouduttiin supistamaan. Sofie Zilliacus kuoli vuonna 1917, ja seuraavana vuonna paino myytiin Julie Svendbladille. Hänen aikanaan sen liikenimenä oli edelleen N. A. Zilliacuksen kirjapaino, N. A. Zilliacus tryckeri.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardberg, Carl-Rudolf: Kirjapainotaito Suomessa. Kolmas osa: Turun palosta vuoteen 1918. Helsingin graafinen klubi, 1973.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kotivuori, Yrjö: Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Niklas August Zilliacus ylioppilasmatrikkeli.fi. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 24.4.2016.
  2. Gardberg, s. 271.
  3. Släktföreningen Zilliacus: Nikolai August Zilliacus zilliacus.online.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 24.4.2016.
  4. Gardberg, s. 271–272.
  5. Gardberg, s. 272.
  6. Gardberg, s. 272–273.