Nikkilän sairaala
| Nikkilän sairaala | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Nikkilä, Sipoo, Suomi |
| Koordinaatit | 60°22′17″N 25°16′36″E / 60.37147361°N 25.27669494°E |
| Rakennustyyppi | Sairaala, psykiatrinen sairaala ja entinen sairaala (d) |
 Nikkilän sairaala |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Nikkilän sairaala oli psykiatrinen sairaala Sipoon Nikkilässä. Se perustettiin vuonna 1914 ja oli Helsingin kaupungin sairaala vuosina 1914–1999.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nikkilän kuuluisia potilaita olivat Uuno Kailas, Elmer Diktonius, Maila Pylkkönen, Signe Brander ja L. Onerva. Anna Lappalainen kuoli Nikkilässä. Taiteilija Rafael Wardi toimi sairaalassa taideterapeuttina vuodesta 1959. Lääkäreistä tunnetuin oli Oscar Parland.[1] Osa sairaalassa kuolleista potilaista haudattiin sairaalan omalle hautausmaalle, joka vihittiin käyttöön 3. syyskuuta 1922. Sinne on haudattu 715 ihmistä vuosina 1922−1951.[2]
Sairaala yhdistettiin kapearaiteisella hevosvetoisella rautatiellä Porvoon rataan ilmeisesti vuonna 1913. Rata ei kuitenkaan kulkenut Nikkilän rautatieasemalle asti, vaan se päättyi Sipoonjoen itärannalle.[3]
Sairaalan lakkauttamisen jälkeen, vuonna 1999 perustettu valmisruokia valmistava elintarvikealan yritys Kokkikartano aloitti toimintansa sairaalan vanhassa keittiörakennuksessa vuonna 2000 toimien siellä vuoteen 2005.[4]
Myöhemmin osa sairaalan rakennuksista muutettiin asuinkäyttöön.[5] Rakennusten remontointi jatkui vielä vuonna 2020.[6]
Jatkosodan aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jatkosodan aikaan vuonna 1942 joka neljäs Nikkilän sairaalan potilaista eli 247 ihmistä kuoli nälkään ja kulkutauteihin.[7] Potilaille syötettiin talven ajan usein vain harmaata jauhovelliä muutamien lantunpalojen kera.[7] Vuodeosastoilla levisivät vatsataudit, flunssakuume, tuberkuloosi sekä lavantauti.[2]
Vaikka Nikkilä oli osin omavarainen, vuonna 1942 sairaalaan muutti myös Helsingin pommituksista evakuoituja potilaita Marian ja Kivelän sairaaloista. Päivittäinen ruokailijoiden määrä nousi korkeimmillaan noin 2 200 ihmiseen ja potilasvahvuus 1 754:ään. Yhteensä vuosina 1940−1945 kuoli 739 potilasta.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nikkilän sairaala 100 vuotta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Nikkilän Sairaalan historia Sipoon Vasemmisto. 11.2.2009. Arkistoitu 25.11.2016. Viitattu 24.11.2016.
- ↑ Itälahti, Mikko: Keravan–Porvoon rautatieympäristöjen kulttuuriperintöinventointi (s. 36) 2023. Väylävirasto. Viitattu 15.1.2024.
- ↑ Huhtakangas, Pirjo: 22 Kokkikartanon perustaja Esa Heikkinen kehottaa:SATSATKAA LAATUUN! Kehittyvä Elintarvike. 2007. Kehittyvä Elintarvike & Elintarviketieteiden Seura r.y.. Arkistoitu 10.2.2018. Viitattu 10.2.2018.
- ↑ Avaruutta suljetulla osastolla. Hs.fi
- ↑ Siironen, Susanna & Hirvonen, Saara: Keskellä Sipoota on historiallinen mielisairaala-alue, jonka jugendrakennuksista osa rapistuu nyt käsiin – harvat ovat nähneet nämä suljetut tunnelit Yle. 13.9.2020. Viitattu 7.8.2021.
- ↑ a b Moilanen, Kaisu: Signe Brander kuoli nälkiintyneenä ja haudattiin mielisairaalan joukkohautaan – tältä näyttää legendaarisen valokuvaajan Helsinki Helsingin Sanomat. 18.9.2016. Viitattu 7.8.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pekka Polosten vieraana Nikkilässä. Helsingin Sanomat, 05.05.1935, nro 119, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Minttu Mikkonen, Outi Neuvonen. Villa Jokilaakso valmistui vuonna 1914 Nikkilän psykiatrisen sairaalan ylilääkärin virka-asunnoksi. Helsingin Sanomat, 02.10.2022