Nikólaos Mántzaros

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nikólaos Mántzaros
Νικόλαος Μάντζαρος
Nikólaos Mántzaros.
Nikólaos Mántzaros.
Henkilötiedot
Syntynyt 26. lokakuuta 1795
Korfu, Venetsian tasavalta (nyk. Kreikka)
Kuollut 12. huhtikuuta 1872 (76 vuotta)
Korfu, Kreikka
Ammatti säveltäjä
Muut tiedot
Merkittävät teokset Imnos eis tin Eleftherian

Nikólaos Chalikiópoulos Mántzaros (kreik. Νικόλαος Χαλικιόπουλος Μάντζαρος, ital. Niccoló Calichiopoulo Manzaro, 26. lokakuuta 1795 Korfu – 12. huhtikuuta 1872) oli italialais-kreikkalainen säveltäjä, joka edusti niin kutsuttua joonialaista koulukuntaa. Hänet tunnetaan ennen kaikkea Kreikan ja Kyproksen kansallislauluna toimivan Dionýsios Solomóksen runon ”Ýmnos eis tin Eleftherían” (”Hymni vapaudelle”) säveltäjänä.[1][2]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mántzaros syntyi Jooniansaariin kuuluvalla Korfun saarella italialais-kreikkalaiseen varakkaaseen aatelissukuun. Hän opiskeli musiikkia Korfulla, tutustui italialaiseen ja klassiseen musiikkiin ja julkaisi ensimmäisiä sävellyksiään vuonna 1815. Mántzaros avioitui 18-vuotiaana herttua Antónios Ioustiniániksen tyttären Mariánnan kanssa, ja he saivat kolme tytärtä ja kaksi poikaa.[1][2]

Mántzaros siirtyi vuonna 1819 Italiaan, missä hän toimi muun muassa Milanossa sekä Napolin kuninkaallisessa konservatoriossa. Hän asettui pysyvästi Korfulle vuonna 1826 kehittääkseen kotimaansa musiikinopetusta. Vuonna 1840 hän perusti Korfun filharmonisen seuran, ja samalla häntä pidetään koko joonialaisen musiikkikoulukunnan isänä. Mántzaros oli samoin Korfulla toimineen runoilija Solomóksen ystävä ja sävelsi useita tämän runoja.[1][2]

Mántzaros joutui koomaan 29. maaliskuuta 1872 ja kuoli lopulta 12. huhtikuuta samana vuonna.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sävellyksiä

  • ”Don Crepuscolo”, komediallinen ooppera (1815) – varhaisin säilynyt nykykreikkalainen ooppera.[1]
  • ”Aria Greca” (1827) – aaria, ensimmäinen nykykreikkalainen teos kuorolle ja orkesterille.[1]
  • Ýmnos eis tin Eleftherían” (”Hymni vapaudelle”) (ensimmäinen sovitus 1829, toinen 1837, kolmas 1839–1840, neljäs 1844 ja viides 1861) – Solomóksen runoon.[1]
  • ”16 Arie Greche” (1830) – aariakokoelma, muun muassa Solomóksen runoihin.[1]
  • ”Partimenti” (1850) – ensimmäinen nykykreikkalainen teos jousikvartetille.[1]

Kirjalliset teokset

  • ”Rapporto” (1851) – essee musiikin analysoinnista.[1]
  • Ensimmäiset nykykreikkalaiset musiikin oppikirjat.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Nikolaos Mantzaros Project Corfu. Viitattu 3.9.2018.
  2. a b c Νικόλαος Μάντζαρος Σαν Σήμερα. Viitattu 3.9.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]