Nijmegenin marssi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nijmegenin marssin osanottajia saapumassa maalialueelle vuonna 1997.

Nijmegenin marssi (holl. Vierdaagse, ”neljän päivän tapahtuma”) on maailman suurin marssitapahtuma, joka järjestetään vuosittain heinäkuun puolivälissä Nijmegenin kaupungissa Alankomaissa.

Osanottajat marssivat päivittäin 30, 40 tai 50 kilometriä, ja marssin suorittaneet saavat Alankomaiden kuningaskunnan virallisen kunniamerkin, Vierdaagse-ristin. Osallistujat ovat pääosin siviilejä, mutta mukana on myös tuhansia sotilasmarssijoita.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultainen Vierdaagse-risti

"Vierdaagse" on järjestetty vuodesta 1909 lähtien, ja Nijmegenissä se on marssittu vuodesta 1916 lähtien. Vaikka Nijmegenin marssi oli alun perin sotilaallinen, nykyisin se on lähinnä siviilitapahtuma. Osallistujamäärä on viime vuosien aikana kasvanut: nyt marssijoita on noin 40 000, joista noin 5 000 on sotilaita. Ruuhkan välttämiseksi marssireitillä järjestäjät ovat vuodesta 2004 lähtien rajoittaneet marssijoiden lukumäärää. Monet osallistujat marssivat joka vuosi, niinpä joukossa on useita 50 ja jopa 60 kertaa mukana olleita. Ensimmäinen marssipäivä on aina heinäkuun kolmas tiistai.

Nijmegenin marssin jokainen päivä on nimetty reitin neljän suurimman kaupungin mukaan. Tiistai on Elstin päivä, keskiviikko on puolestaan nimetty Wijchenille, torstai Groesbeekille ja perjantai Cuijkin kaupungille. Reitti pysyy aina samana paitsi jos sen muuttamiseen on jokin erityinen syy, kuten vuonna 2007. Tuolloin reitti muutettiin kulkemaan Waalkaden kaupungin läpi, sillä alkuperäinen reitti oli aiempina vuosina ruuhkautunut liiaksi. Vuonna 2006 Nijmegenin marssi keskeytettiin ensimmäisen kerran – sota-vuosia lukuun ottamatta – 90 vuoteen. Tuhannet osallistujat olivat keskeyttäneet ensimmäisen päivän jälkeen, ja kaksi marssijaa oli kuollut kuumuuden vuoksi.

Perjantaina marssijoiden lähestyessä maalialuetta yleisö kukittaa heitä miekkaliljoilla. Tapa juontaa juurensa antiikin Roomaan, missä gladiaattoreita kunnioitettiin vastaavalla tavalla. Nijmegenin marssin viimeinen osuus St. Annastreetillä tunnetaan myös nimellä Via Gladiola.

Marssin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 1904 eräs 6. jalkaväkirykmentin kersantti perusti Bredassa jalkapallojoukkueen, joka herätti sotilaiden keskuudessa runsaasti kiinnostusta. Joukkueen ensimmäisenä vuosipäivänä päätettiin järjestää urheilukilpailu, joka toteutuikin vuosina 1906 ja 1907. Ottelun saama suosio innosti lukuisia urheiluseuroja ja sosiaalialan järjestöjä luomaan tapahtumalle katto-organisaation. Tällaiseksi muodostui 3. huhtikuuta 1908 Haagissa perustettu NBvLO (holl. Nederlandse Bond voor Lichamelijke Opvoeding), nykyinen KNBLO-NL (holl. Koninklijke Nederlandse Bond voor Lichamelijke Opvoeding – Wandelsportorganisatie Nederland).

Ajatuksen nelipäiväisestä marssista Bredan urheilutapahtumaan esitti arnhemiläinen luutnantti C.Viehoff. NBvLO kehitti viidentoista erilaisen reitin ensimmäiseen marssitapahtumaan, joka alkoi 1. syyskuuta 1909.

Osallistujia oli kaikkiaan 306 ja he marssivat 150 kilometriä varuskunnasta toiseen varuskuntaan. Siviilimarssijoita oli mukana kymmenen. Seuraavana vuonna NBvLO päätti, että marssin reitti kulkee Arnhemistä Doesburgin ja Zutphenin kautta Apeldoorniin.

Kuningatar Vilhelmiina myönsi marssiin osallistuville sotilaille ensimmäiset Vierdaagse-ristit lokakuussa 1909.

Ennen toista maailmansotaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nijmegenin marssin lähtöpaikkoja oli alkuvaiheessa useita: reitit alkoivat Utrechtista (1911), Nieuw-Milligenista (1916), ’s-Hertogenboschista (1918), Amersfoortista (1919) ja Bredasta (1924), kunnes marssin ainoaksi aloituspaikaksi tuli vuonna 1925 Nijmegen. Jatkuvasti kasvaneesta osallistujamäärästä huolimatta ensimmäinen nainen suoritti marssin vasta vuonna 1919. Hän oli N. van Stockum-Metelerkamp, joka lähti neljän päivän marssille Amersfoortista.

Vuonna 1928 Rotterdamiin perustettiin ensimmäinen kävelyyn keskittynyt yhdistys, Rotterdamse Wandelsport Vereeniging. Amsterdamin isännöidessä kesäolympialaisia päätti Jonkheer W. Schorer kutsua Nijmegenin marssille kansainvälisen kutsuvierasjoukon. Saksa, Ranska, Norja ja Iso-Britannia lähettivät marssitapahtumaan omat delegaationsa.

Nijmegenin marssin suosio kasvoi 1930-luvun aikana, mistä on kiittäminen Alankomaiden siirtomaiden reserviläisiä ja muun muassa indonesialaista nasi-ruokaa, joita kokit valmistivat marssijoille. Vuonna 1932 H. A. van Mechelen sävelsi Vierdaagse-marssin, johon sanoituksen laati J. P. J. H. Clinge Doorenbos. Nijmegenin marssin keskeyttäneiden määrä laski 1930-luvun lopulle tultaessa suuresti: kun keskeyttäneitä oli vuonna 1921 peräti nelisenkymmentä prosenttia, vuonna 1939 marssin jätti kesken vain 2,39 prosenttia. Tämä on kaikkien aikojen paras tulos yhä edelleen.

Itä-Intian ja Surinamen Vierdaagse[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nijmebenin marssin innoittamana vastaavia kävelytapahtumia pidettiin aikoinaan myös Alankomaiden siirtomaissa. Vuosina 1935–1939 Alankomaiden Itä-Intiassa (nyk. Indonesia) järjestettiin neljän päivän kävely Fort de Kockissa, Medanissa (Sumatra), Bandungissa, Magelangissa, Malangissa (Jaava), Bataviassa (nyk. Jakarta) ja Bandjarmasissa (Borneo). Vuosina 1938–1939 marsseille saattoivat osallistua myös siviilit.

Vuonna 1964 Vierdaagse järjestettiin ensimmäisen kerran myös Surinamen pääkaupungissa Paramaribossa. Tämä tapahtuma on jatkunut myös Surinamen itsenäistyttyä vuonna 1975.

Vuonna 2006 Nijmegenin marssin osallistujille jaettiin pinssi.

Gouden-Kruisdragers Vierdaagse[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki vähintään kymmenen kertaa Nijmegenin marssiin osallistuneet saavat kultaisen Vierdaagen-ristin. He ovat myös oikeutettuja liittymään yhdistykseen nimeltä Gouden-Kruisdragers Vierdaagse, joka on perustettu 24. heinäkuuta 1951.

Nijmegenin marssi nyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2005 tulppaaninviljelijä Paul Botman nimesi kehittämänsä tulppaanilajikkeen marssitapahtuman mukaan.

Vuoden 2014 marssiin osallistunut hollantilainen Bert van der Lans pitää nyt hallussaan Nijmegenin marssin osallistumisennätystä, sillä hän on suorittanut marssin peräti 68 kertaa. Hän rikkoi ennätyksen ollessaan 82-vuotias. Ennätys oli pitkään Annie Berkhoutin (oik. Johanna Hendrika Berkhout, 16. huhtikuuta 1915 – 20. marraskuuta 2006, Voorburg) hallussa: hän ehti marssia 66 kertaa; viimeisen kerran hän oli mukana vuonna 2002.

Järjestyksessä 99. Nijmegenin marssi järjestettiin heinäkuussa 2015. Marssia varten rekisteröityneiden määrä oli rajattu 46 000 osallistujaan ja marssin aloitti 43 013 marssijaa joista kaikkiaan 40 092 kävelijää pääsi perille. Vuonna 2015 osallistujista yli puolet oli iältään 51–70-vuotiaita. Kävelijöistä kuusi oli täyttänyt 91 vuotta; vanhimmat osallistujat olivat 92-vuotiaat Herman Dubie ja Jan Huizen Amsterdamista. Vanhin ulkomainen kävelijä oli 91-vuotias Yrjö Saraste Helsingistä. Nuorin osallistuja puolestaan oli Sjoerd van de Laar Velp, joka täyttää vuoden 2015 lopussa 12 vuotta. Osallistujat edustivat 60 eri kansallisuutta.

Seuraava Nijmegen-marssi alkaa 16. heinäkuuta 2024. Tämä on järjestyksessä 106. Nijmegenin marssi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nijmegenin marssi.