Niilin kataraktit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Niilin kuusi kataraktia
Ensimmäinen katarakti
Toinen katarakti vuonna 1854 John Beasley Greenen kuvaamana
Kolmas katarakti
Neljäs katarakti
Kuudes katarakti

Niilin kataraktit ovat Niilissä Khartumin ja Assuanin välillä sijaitsevia koskia ja samalla uoman muita osuuksia matalampia kohtia, joissa veden pinnan alta kohoaa esiin kivikkoa ja pieniä saaria. Paikoitellen vesi virtaa niissä niin nopeasti, että se täyttyy ilmakuplista ja kuohuaa valkoisena, kun taas toisissa kohdissa virtaus on tasaisempaa, mutta joki on silti matala.[1]

Kuusi kataraktia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niilissä on alun perin ollut kuusi kataraktia, joista vanhastaan on käytetty vastavirtaan kasvavia järjestyslukuja.[2] Ensimmäinen katarakti sijaitsee Egyptissä, muut Sudanissa.[1]

  1. Ensimmäinen katarakti sijaitsee lähellä Assuania (24.078°N, 32.878°E ).[1] Kataraktin poikki rakennettiin vuosina 1899–1902 Assuanin vanha pato ja muutamaa kilometriä etelämmäksi vuonna 1971 valmistunut Assuanin suurpato.
  2. Toinen katarakti (Suuri katarakti) sijaitsi Nubiassa lähellä Wadi Halfaa (21.48°N, 30.97°E ), hieman Egyptin ja Sudanin välisestä rajasta etelään. Kun Assuanin suurpato rakennettiin, toinen katarakti jäi kokonaan patoaltaan eli Nasserjärven alle.[1]
  3. Kolmas katarakti sijaitsee Nubiassa lähellä Tombosia ja Hannekia (19.76°N, 30.37°E ).[1]
  4. Neljäs katarakti on Manasirin autiomaassa (18.91°N, 32.36°E )[1]. Vuonna 2008 se jäi Merowen padon taakse muodostuneen tekojärven alle.
  5. Viides katarakti sijaitsee lähellä kohtaa, jossa Atbara-joki yhtyy Niiliin 17.677°N, 33.970°E ).[1]
  6. Kuudes katarakti sijaitsee lähellä muinaista Meroën kaupunkia, nykystä Bagrawiyahia, missä Niili virtaa Sabalukan plutonin läpi (16.288°N, 32.671°E ).[1]

Tyypillisiä piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Termi katarakti (kreik. Κατάδουποι, vain monikossa) johtuu kreikan kielen verbistä καταρρέω ("virrata alaspäin"). Sana tarkoittaa oikeastaan mitä tahansa koskea tai vesiputousta, mutta on vakiintunut tarkoittamaan nimenomaan Niilin koskia.[3] Yhtäkään Niilin katarakteista ei kuitenkaan voida pitää vesiputouksena[2], kuten ei Niilin monia pienempiäkään koskia.

Geologit ovat päätelleet, että Sudanin pohjoisosissa kallioperä on tektonisesti aktiivista, minkä vuoksi Niili on siellä saanut nuorille joille tyypillisiä piirteitä.[4] Kallioperä on siellä pääasiassa hiekkakiveä, jonka läpi maan pintaan saakka työntyvät siellä täällä magmakivilajit.[5] Nubian pullistuma on työntänyt jokea lännemmäksi pitäen sen matalana. Kataraktit ovat syntyneet kohtiin, joissa joki kulkee magmakivipaljastumien poikki. Niissä se ei ole saanut aikaan laajempaa eroosiota vaan ainoastaan päässyt murtautumaan niiden läpi.[5]

Näiden erityispiirteiden vuoksi Assuanin ja Khartumin välistä osuutta Niilistä nimitetään usein Katarakti-Niiliksi, kun taas joen alajuoksua Assuanista Välimereen nimitetään Egyptin Niiliksi.[1] Geologisesti ne poikkeavat huomattavasti toisistaan. Assuanin pohjoispuolella jokiuoman pohja ei ole kalliota vaan muodostuu sedimenteistä. Siellä Niili on syvä, ja oletetaan, että se on aikoinaan kuluttanut paikalle jopa kilometrien syvyisen kanjonin, jonka ovat vähitellen täyttäneet sekä Niilin mukanaan kuljettamista aineista että myös Välimerestä peräisin olevat maakerrostumat.

Kataraktien mataluuden vuoksi laivat eivät yleensä voi kulkea niiden läpi. Vain tulva-aikoina osa katarakteista tulee laivaliikenteelle kulkukelpoisiksi.[1]

Vanhalla ajalla Ylä-Egypti käsitti Niilin suiston eteläpuolella olevan alueen ensimmäiselle kataraktille saakka, kun taas siitä ylävirtaan seutu kuului Kušin kuningaskuntaan[1]. Vuosina 750–656 eKr. kušilaiset dynastiat hallitsivat myös Egyptiä.[6]

Katarakti-Niilin muotoa kuvaili tarkoin jo Eratosthenes: “Se on muodoltaan kuin takaperoinen N-kirjain. Se virtaa Meroësta pohjoiseen noin 2700 stadionia, kääntyy sitten takaisin etelään ja kohti talvista auringonlaskua noin 3700 stadionia, ja se miltei saavuttaa saman leveysasteen kuin Meroën seudulla ja kulkee kohti Libyaa. Sen jälkeen se tekee toisen mutkaan ja virtaa pohjoiseen 5300 stadionia suurelle kataraktille, kaartuu hieman itään; sen jälkeen 1200 stadionia pienemmälle kataraktille Syenessä (=Assuanissa) ja edelleen 5300 lisää kohti merta.”.[7]

Niilin kuutta kataraktia ovat kuvailleet yksityiskohtaisesti monet eurooppalaiset matkustajat, erityisesti Winston Churchill teoksessaan The River War. Siinä hän kertoo brittien sotatoimista heidän yrittäessään vuosina 1896–1898 vallata takaisin Sudanin, josta he olivat vuonna 1885 joutuneet Mahdi-kapinan vuoksi joutuneet vetäytymään.[8]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Cataracts of the Nile

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Cataracts of the Nile Fummo.com. Viitattu 18.3.2019.
  2. a b Marianne Mehling: ”Niilin laakso”, Egypti: Kulttuurimatkailijan opas, s. 268. Otava, 1991. ISBN 951-1-11325-9.
  3. ”Katarakti”, Otavan iso Fokus, 3. osa (Io–Kp), s. 1702. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9.
  4. Allison K. Thurmond, Robert J. Stern, Mohamed G. Abdelsalam, Kent C. Nielsen, Mahmud M. Abdeen, Emily Hinz: Journal of African Earth Sciences, 2004, 39. vsk, nro 3–5. doi:10.1016/j.jafrearsci.2004.07.027. Artikkelin verkkoversio.
  5. a b Marianne Mehling: ”Kataraktien alue”, Egypti: Kulttuurimatkailijan opas, s. 87. Otava, 1991. ISBN 951-1-11325-9.
  6. Third Intermediate Period of Egypt Ancient History Encyclopedia. 11.10.2016. Viitattu 18.3.2019.
  7. Strabon: ”Book XVII”, The Geography, vol VIII. Englanniksi kääntänyt H. L. Jones. Harvard University Press, 1932. Teoksen verkkoversio.
  8. Winston Churchill: The River War. , 1899. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valokuvia katarakteista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ensimmäinen katarakti
  2. Toinen katarakti
  3. Kolmas katarakti & Kolmas katarakti & Kolmas katarakti
  4. Viides katarakti