Nicole Bricq

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nicole Bricq en 2013.

Nicole Bricq (o.s. Vaysseère) (10. kesäkuuta 1947 La Rochefoucauld (Charente), Charente, Ranska6. elokuuta 2017 Poitiers) oli ranskalainen poliitikko, ministeri, senaattori ja Ranskan kansalliskokouksen jäsen.[1][2]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nicole Briqc suoritti opintonsa Bordeaux’n Montesquieu -yliopistossa. Hän valmistui maisteriksi vuonna 1970 ja hän opiskeli yksityisoikeutta.

Aluksi Nicole Briqc lähti aluepolitiikkaan ja toimi vuosina 1986–1989 Île-de-Francen alueneuvostossa. Hän olikin jo vuonna 1980 nimetty Sosialistisen (PS) puolueen Pariisin alueen federaation pääsihteeriksi. Hän oli ollut pitkään Jean-Pierre Chvènementin johtaman PS-puolueen vasemmisto siiven jäsen ja tästä oli seurauksena valinta aluehallintoon. Aluehallinnossa hän toimi kulttuurivaliokunnan puheenjohtajana.

Vuosina 1988–1990 hän työskenteli neuvonantajana puolustusministerinä tuolloin toimineen Jean-Pierre Chenènement’n kabinetissa. Kuitenkin vuonna hänen välinsä rikkoutuivat ministerin kanssa, sillä hän vastusti Persianlahden sotaa, joskin heillä oli jo aiemminkin ollut erimielisyyttä esim. Eurooppa-politiikasta. Hän ryhtyi toimimaan Sosialismi et démocratie -liikkeessä, jonka vetäjänä toimi Dominique Strauss-Kahn. Vuosina 1992–1993 Nicole Briqc toimi neuvonantajana ympäristöministeri Ségolène Royalen kabinetissa.

Kansan tahdosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nicole Briqc tuli vuden 1007 Kansalliskokouksen vaaleissa valituksi parlamentaarikoksi.[3]. valinta oli mielenkiintoinen ja jännittävä, sillä valittavana olivat Nicole Briqcin lisäksi uudelleen valinta tavoitteleva Union pour un Mouvement Populairen edustaja, joka oli Meaux’n pormestari Jean-François Copé ja äärioikeistolaista Kansallista liittoumaa edustava Marie-Christine Arnautu[4].

Vuonna 2991 hänen valittiin Meaux kaupunginvaltuustoon opposition edustajana.

Vuonna 2002 hän hävisi Kansalliskokouksen vaaleissa aiemmalla kilpailijalleen Jean-François Copèlle ja sai vaalin toisella kierroksella vain noin 41 % annetuista äänistä.[5]

Nicole Briqc oli kahdesti senaattorina, eli vuosina 2004–2012 ja 2013–2017, jolloin hänen elämänsä päättyi kotona sattuneeseen tapaturmaan.

Ministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun François Hollande tuli valituksen Ranskan tasavallan presidentiksi vuonna 2012, niin Bricq kutsuttiin ympäristöministeriksi Jean-Marc Ayraultin ensimmäiseen hallitukseen.[6] Pesti oli kovin lyhyt eli se kesti vain kuukauden, koska syynä oli öljyteollisuudelle liian voimakastahtoinen nainen, josta isot firmat halusivat eroon.

Bricq nimitettiin siis uuteen tehtävään hallituksessa ja hänestä tuli ulkomaankauppaministeri, mutta hallituskin oli jo ehtinyt vaihtua ja nyt kyseessä oli Jean-Marc Ayraultin toinen hallitus. Ympäristöministerinä Bricq vaikutti lähes kaksi vuotta ja tehtävä päättyi 3. maalikuuta 2014.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]