Nicholas Autrecourtlainen
Nicholas Autrecourtlainen (ransk. Nicholas d'Autrécourt, lat. Nicolaus de Autricuria tai Nicolaus de Ultricuria) (n. 1299 – n. 1369) oli ranskalainen skolastinen filosofi ja teologi.
Nicholas syntyi Autrecourtissa lähellä Verdunia. Hänet tunnettiin ennen kaikkea skeptisismin kehittäjänä kohti äärimmäisiä loogisia johtopäätöksiä. Häntä on joskus pidetty keskiajan ainoana aidosti skeptisenä ajattelijana. Toisaalta hän ei ollut skeptikko esimerkiksi suhteessa aistihavaintoihin.
Nicholas oli omaksunut myös eräänlaisen atomismin. Hän katsoi, että kaikki aine, avaruus ja aika koostuvat jakamattomista atomeista, pisteistä ja hetkistä, ja että kaikki syntyminen ja häviäminen on seurausta atomien uudelleenjärjestymisestä. Hänen ajatuksensa muistuttavat paljon al-Ghazalin näkemyksiä. Tästä on päätelty, että hän olisi ollut tietoinen tämän teoksista joko suoraan tai Averroksen teosten kautta.
Nicholaksen teoksiin kuuluvat Exigit Ordo (1333/35), kirjeet (Epistolae, 1335/36) sekä kvestio Utrum visio alicuius rei naturalis possit naturali intendi (1336/39). Ei ole varmaa, missä määrin Nicholas oli sitoutunut ajatuksiinsa, mutta paavi Klemens VI tuomitsi ne harhaoppisiksi 19. toukokuuta 1346, ja hänen teoksiaan poltettiin julkisesti.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Weinberg, J. R.: Nicolaus of Autrecourt. A Study in 14th Century Thought. New York: Greenwood Press, 1969.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Harsch, Ulrich (toim.): Nicolaus de Autrecourt Bibliotheca Augustana (latinaksi)
- Thijssen, Hans: Nicholas of Autrecourt The Stanford Encyclopedia of Philosophy. 6.4.2007. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Turner, William: Nicholas of Autrecourt (Arkistoitu – Internet Archive) History of Philosophy. Jacques Maritain Center (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
