Nicolas Winding Refn
| Nicolas Winding Refn | |
|---|---|
 Refn Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 2013. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. heinäkuuta 1970 Kööpenhamina, Tanska |
| Ammatti | ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja |
| Puoliso | Liv Corfixen ( 2007)[1] |
| Lapset | 2 |
| Ohjaaja | |
| Taiteilijanimet | NWR |
| Aktiivisena | 1996– |
| Tunnetuimmat ohjaukset | |
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Nicolas Winding Refn (s. 29. syyskuuta 1970 Kööpenhamina) on tanskalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja. Hänet tunnetaan visuaalisesta tyylistään ja erityisesti Pusher-trilogian (Pusher, Pusher II, Pusher 3) ohjaamisesta.[2] Hän voitti parhaan ohjaajan palkinnon vuoden 2011 Cannesin elokuvajuhlilla elokuvasta Drive (2011).[3] Refn tunnetaan myös elokuvista Bronson (2008), Valhalla Rising (2009), Only God Forgives (2013) ja The Neon Demon (2016) sekä televisiosarjasta Too Old to Die Young (2019).
Refnillä on lukihäiriö, jonka vuoksi hän oppi lukemaan vasta 13-vuotiaana[4]. Kaikki sanoihin liittyvä oli hänelle vaikeaa ja voimia kuluttavaa[5]. Koulunkäynti oli hänelle traumaattista ja häpeällistä[4]. Hän arvelee, että juuri siksi elokuvanteosta ja televisiosta tuli hänelle pakkomielle ja kuvista hänen tapansa ymmärtää maailmaa ja kertoa tarinoita[4][6]. Refnin mukaan lukihäiriö on pakottanut hänet kehittämään muita vahvuuksia, kuten muistia[7][4]. Koulussa häntä hävetti se, ettei hän osannut lukea hyvin, joten hän opetteli tekstejä ulkoa ja teeskenteli pystyvänsä lukemaan[4]. Hän pystyi myös muistamaan jokaisen näkemänsä elokuvan jokaisen kohtauksen ja yksityiskohdan[4].
Refn on värisokea, eikä kykene erottamaan värien keskisävyjä. Refnin mukaan tämä vaikuttaa hänen elokuviensa ilmiasuun niin, että kuvista tulee sävyiltään jyrkkiä.[8][9][10] Hän sanoo kääntäneensä värisokeuden edukseen.[11]
Refn on kertonut ”kuolleensa 25 minuutin ajaksi” vuonna 2023. Hänen sydänläppänsä oli pettämässä, mutta hän parani tähystystoimenpiteenä tehdyn sydänleikkauksen ansiosta. Refnin mukaan kokemus muutti hänen lähestymistapaansa työhön ja elämään. Ennen leikkausta hän koki tulleensa uransa päähän, mutta leikkauksen jälkeen hän ymmärsi saaneensa elämälleen uuden alun. Her Private Hell, hänen ensimmäinen elokuvansa kymmeneen vuoteen, tuli ensi-iltaan vuonna 2026. [12][13]
Elokuvan Fear X jälkeen Refn oli pahasti velkaantunut. Hänen selviytymistarinansa kerrotaan Phie Ambon dokumenttifilmissä Gambler.[14]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Elokuvat | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Nimi | Ohjaajana | Käsikirjoittajana | Tuottajana | |||
| 1996 | Pusher |  |
|
||||
| 1999 | Bleeder | |
|
| |||
| 2003 | Fear X | |
|
||||
| 2004 | Pusher II | |
|
||||
| 2005 | Pusher 3 | |
|
||||
| 2008 | Bronson | |
|
||||
| 2009 | Neiti Marple: Koston jumalattarena | |
|||||
| Valhalla Rising | |
|
|||||
| 2011 | Drive | |
|||||
| 2013 | Only God Forgives | |
|
||||
| 2016 | The Neon Demon | |
|
| |||
| Her Private Hell | |||||||
| Televisiosarjat | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Nimi | Ohjaajana | Käsikirjoittajana | Tuottajana | |||
| 2019 | Too Old to Die Young | |
|
| |||
| TBA | Copenhagen Cowboy | |
| ||||
Näyttelijänä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Elokuvat | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Nimi | Rooli | Muuta | |
| 1996 | Pusher | Brian | ||
| 2005 | Kinamand | Lægen | ||
| 2013 | Jodorowsky's Dune | oma itsensä | dokumentti | |
| 2015 | My Life Directed by Nicolas Winding Refn | |||
| Videopelit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Nimi | Rooli | Muuta | |
| 2019 | Death Stranding | Heartman | 3D-mallinnus ainoastaan[15] | |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nicolas Winding Refn IMDb. Viitattu 31.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Asdourian, Raffi: Cannes Review - Drive 19.5.2011. The Film Stage. Viitattu 11.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Festival de Cannes: Official Selection Cannes. Arkistoitu 15.5.2011. Viitattu 11.1.2012. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 Kieron Connolly: Film-makers in Conversation: Director Nicolas Winding Refn - Film: the grotesque medium Film-makers in Conversation. 1.6.2011. Viitattu 11.9.2026.
- ↑ Karly Quadros: What Nicolas Winding Refn Learned When He Died and Came Back to Life Cultured Mag. 5.6.2026. Viitattu 11.9.2026. (englanniksi)
- ↑ The Sound of Young America: Nicolas Winding Refn, Director of Drive Maximum Fun. 12.9.2011. Viitattu 11.9.2026. (englanniksi)
- ↑ Mike Thorn: Good Taste Is the Enemy of Everything: An Interview with Nicolas Winding Refn on Her Private Hell In Review Online. 24.7.2026. Viitattu 11.9.2026. (englanniksi)
- ↑ Glenn Heath Jr: Interview: Nicolas Winding Refn Talks Drive, Ryan Gosling, and More Slant Magazine. 12.9.2011. Viitattu 11.9.2026. (englanniksi)
- ↑ CONVERSATION - Nicolas Winding Refn : "I'm not at all interested in perfection. What interests me is imperfection." Festival de Cannes. 18.5.2014. Viitattu 11.9.2026. (englanniksi)
- ↑ The Sound of Young America: Nicolas Winding Refn, Director of Drive Maximum Fun. 12.9.2011. Viitattu 11.9.2026. (englanniksi)
- ↑ Rendez-vous with... Nicolas Winding Refn Festival de Cannes. 18.5.2019. Viitattu 11.9.2026. (englanniksi)
- ↑ Kermode and Mayo's Take: ”Simon Mayo interviews Nicolas Winding Refn”. 10.9.2026 https://www.youtube.com/watch?v=nto1xYG4-Pw
- ↑ Catherine Shoard: Nicolas Winding Refn breaks down at Cannes recalling near-death due to ‘leaking heart’ The Guardian. 19.5.2026. Viitattu 11.9.2026. (englanniksi)
- ↑ sneersnipe film review www.sneersnipe.co.uk. Arkistoitu 16.12.2013. Viitattu 11.9.2026.
- ↑ Kojima, Hideo [@HIDEO_KOJIMA_EN]: I asked my bestie, Nicolas, to be "HEARTMAN" in DS as special guest. We 3D scanned his head, body, and facial expressions to make his 3D model, but his acting and voice are done by a different performer, same as with Guillermo 29.5.2019. Twitter. Viitattu 24.5.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nicolas Winding Refn Wikimedia Commonsissa
- Nicolas Winding Refn Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saari, Juha: ”Jotain mätää Tanskanmaalla : Pusher II on Nicolas Winding Refnin paras elokuva”. Filmihullu 5/2014.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
