Ngozi Okonjo-Iweala
| Ngozi Okonjo-Iweala | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Maailman kauppajärjestön pääjohtaja | |
| Edeltäjä | Roberto Azevêdo |
| Nigerian valtiovarainministeri | |
|
17. elokuuta 2011 – 29. toukokuuta 2015
|
|
| Edeltäjä | Olusegun Olutoyin Aganga |
| Seuraaja | Kemi Adeosun |
|
15. heinäkuuta 2003 – 21. kesäkuuta 2006
|
|
| Nigerian ulkoministeri | |
|
21. kesäkuuta 2006 – 30. elokuuta 2006
|
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. kesäkuuta 1954 Ogwashi Ukwu, Nigeria |
| Puoliso | Ikemba Iweala |
| Lapset | 4 |
| Tiedot | |
| Koulutus | taloustieteen tohtori |
| Tutkinnot |
Harvardin yliopisto (BA) Massachusetts Institute of Technology (MA, PhD) |
| Aiheesta muualla | |
| ngoziokonjoiweala.com | |
Ngozi Okonjo-Iweala (s. 13. kesäkuuta 1954 Ogwashi Ukwu, Nigeria) on nigerialainen ekonomi ja poliitikko, joka on toiminut maansa valtiovarain- ja ulkoministerinä sekä Maailmanpankin ja Maailman kauppajärjestön johtotehtävissä.[1] Hän aloitti maaliskuussa 2021 Maailman kauppajärjestö WTO:n pääjohtajana.[2] Marraskuussa 2024 hänet valittiin myös toiselle, syyskuussa 2025 alkavalle WTO:n pääjohtajakaudelle.[3][4]
Nuoruus, opiskelu ja perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ngozi Okonjo syntyi vuonna 1954 Deltan osavaltion Ogwashi Ukwun kaupungissa. Hänen isänsä Chukwuka Okonjo oli taloustieteen professori ja hänen äitinsä Kamene Okonjo lääkäri ja sosiologian professori. Chukwuka Okonjo oli myös Obahhain kuninkaalliseen sukuun kuulunut kuningas, eze.[5][6]
Okonjo kävi peruskoulunsa Nigeriassa ja opiskeli muun muassa Ibadanin kansainvälisessä koulussa. Hän pääsi opiskelemaan Harvardin yliopistoon, mistä hän valmistui vuonna 1976. Tohtoriksi Okonjo väitteli vuonna 1981 Massachusetts Institute of Technologystä.[5][7]
Ngozi Okonjo-Iweala on naimisissa neurokirurgi Ikemba Iwalan kanssa. Heillä on neljä lasta, joista Uzodima Iweala tunnetaan kirjailijana.[8]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Okonjo-Iweala aloitti uransa Maailmanpankissa harjoittelijana. Valmistuttuaan tohtoriksi hän työskenteli Maailmanpankissa kehitysekonomistina. Okonjo-Iwealan ura Maailmanpankissa kesti 25 vuotta, mutta välissä hän toimi myös ministerinä Nigeriassa.[9]
Presidentti Olusegun Obasanjo valitsi vuonna 2003 Okonjo-Iwealan Nigerian valtiovarainministeriksi. Hän oli ensimmäinen nainen tehtävässä. Valtiovarainministerinä hän onnistui neuvottelemaan Pariisin klubin kanssa Nigerian velkoja anteeksi 30 miljardin dollarin edestä. Okonjo-Iweala teki myös Nigeriassa monia uudistuksia, jotka elvyttivät taloutta ja helpottivat korruption vastaista taistelua, mutta hänellä oli myös monia vastustajia.[9][10] Hän taisteli muun muassa monien virastojen kanssa poliittisesta vallasta. Okonjo-Iwaeala toimi vuonna 2006 hetken ensimmäisenä naisena Nigerian ulkoasiainministerinä.[9]
Erottuaan hallituksesta Okonjo-Iweala perusti mielipidetiedusteluyritys NOI-Pollsin ja palasi Maailmanpankin tehtäviin.[9] Hän toimi vuosina 2007–2011 Maailmanpankin toimitusjohtajana, joka on järjestön toiseksi korkein asema.[7] Okonjo-Iweala johti toimitusjohtajana muun muassa monia Maailmanpankin aloitteita matalan tulotason maiden auttamiseksi. Hän valvoi 81 miljardin toimintavaroja Afrikassa, Etelä-Aasiassa, Euroopassa ja Keski-Aasiassa.[9]
Presidentti Goodluck Jonathan kutsui Okonjo-Iwealan uudelleen valtiovarainministeriksi, jona hän toimi 2011–2015. Tuona aikana Nigerian talouskasvu oli keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa. Okonjo-Iweala pyrki Maailmanpankin pääjohtajaksi 2012 mutta hävisi Jim Yong Kimille.[9] Hän yritti uudelleen 2019,[11] jolloin tehtään valittiin yhdysvaltalainen David Malpass. Kaikki järjestön johtajat olivat tällöin olleet amerikkalaisia miehiä.[12]
Okonjo-Iweala on työskennellyt usean suuryrityksen tai organisaation johto- tai asiantuntijatehtävissä. Hän on ollut muun muassa investointipankki Lazard Ltd:n vanhempi neuvonantaja, ja Standard Charteredin ja Twitterin johtokunnan jäsen. Hän toimi Afrikan unionin ja Maailman terveysjärjestön COVID-19 erityislähettiläänä.[10] Hän on myös yhdysvaltalaisen ajatushautomo Brookings-instituutin globaalitalouden ja -kehityksen Afrikan kasvua koskevan aloitteen erityisneuvonantaja.[10]
Nigerian presidentti Muhammadu Buhari nimitti kesäkuussa 2020 Okonjo-Iwealan Maailman kauppajärjestö WTO:n puheenjohtajaehdokkaaksi.[7] Puheenjohtaja on yleensä valittu kaikkien 164 jäsenmaan konsensuksella. Okonjo-Iweala sai syksyn aikana taakseen valtaosan jäsenistä, mutta Yhdysvallat asettui vastustamaan häntä presidentti Trumpin kannan vuoksi.[13][14]
Tilanne kuitenkin muuttui Joe Bidenin noustua Yhdysvaltain presidentiksi, ja Okonjo-Iweala valittiin helmikuussa 2021 WTO:n puheenjohtajaksi. Hän on virassa ensimmäinen afrikkalainen ja ensimmäinen nainen.[15] Hän aloitti tehtävässä marraskuun alussa, ja hänen ensimmäinen toimi kautensa kestää elokuun 2025 loppuun.[16]
Syksyllä 2024 WTO:n syksyllä 2025 alkavan pääjohtajakauden valintaa aikaistettiin, koska valinnasta haluttiin päättää ennen Yhdysvaltain seuraavien presidentinvaalien tuloksen vahvistamista. Edellinen pääjohtajavalinta lykkääntyi nigerialaisen Ngozi Okonjo-Iwealan laajasta kannatuksesta huolimatta, koska yhdysvaltalainen Donald Trump ei hyväksynyt häntä WTO:n pääjohtajaksi.[14] Yksimielisyys Ngozi Okonjo-Iwealan jatkokaudesta, syyskuussa 2025 alkavalle toimikaudelle, saavutettiin WTO:n yleiskokouksessa marraskuun 2024 lopulla.[3][4]
Okonjo-Iweala on saanut monia tunnustuksia ja palkintoja työurallaan.[10] Hän on muun muassa yksityisten Yalen, Pennsylvanian ja Brownin eliittiyliopistojen kunniatohtori.[17] Yhdysvaltalaiset aikakauslehdet Fortune, Time ja Forbes ovat nimenneet hänet maailman vaikutusvaltaisempien ihmisten, johtajien tai naisten listoilleen useasti 2010-luvulta lähtien.[17][18]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ngozi Okonjo-Iweala West Africa Brief. 24.5.2017. Arkistoitu 1.12.2020. Viitattu 28.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Kunle Falayi: Ngozi Okonjo-Iweala makes history at WTO 1.3.2021. BBC, bbc.com. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Doug Palmer & Douglas Busvine: WTO approves Okonjo-Iweala for potentially fraught second term Politico, politico.eu. 29.11.2024. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
- ↑ a b WTO / Director-General appointment Yhdistyneet kansakunnat, un.org. 29.11.2024. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Yahaya Balogun: Ngozi Okonjo-Iweala: Vintage for WTO The Guardian. 30.12.2020. Guardian Newspapers. Viitattu 15.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Nigeria's Ngozi Okonjo-Iweala's mother freed by kidnappers BBC News. 14.12.2012. Viitattu 15.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Kunle Falayi: Ngozi Okonjo-Iweala set to make history at WTO BBC News. 5.2.2021. Viitattu 15.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Ngozi Okonjo-Iweala – Biography And Profile Of A True Nigerian Economist Entrepreneurs.ng. ReDahlia. Viitattu 15.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Stephen Khan: Ngozi Okonjo-Iweala: how global and local experience would play out in WTO top job The Conversation. 26.11.2020. The Conversation Trust (UK) Limited. Viitattu 15.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d Ngozi Okonjo-Iweala Brookings Institution, brookings.edu. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
- ↑ Ojekunle, Aderemi: Here's what it will take Ngozi Okonjo-Iweala to be first female World Bank President Business Insider – Pulse.ng. 27.1.2019. Viitattu 28.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Trumpin ehdokas David Malpass valittiin Maailmanpankin johtoon Helsingin Sanomat. 5.4.2019. Viitattu 28.4.2019.
- ↑ Larry Elliott: US blocking selection of Ngozi Okonjo-Iweala to be next head of WTO The Guardian. 28.10.2020. Guardian News & Media Limited. Viitattu 15.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Caroline Hug: WTO chief braces for a fresh fight with Donald Trump Politico, politico.eu. 4.11.2024. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
- ↑ Jason Burke & Emmanuel Akinwotu: US blocking selection of Ngozi Okonjo-Iweala to be next head of WTO The Guardian. 15.2.2021. Guardian News & Media Limited. Viitattu 15.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Nimi Princewill: First Black woman to lead WTO says she will prioritize fair trade, access to Covid-19 vaccines CNN Business. 15.2.2021. Cable News Network. Viitattu 15.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Ngozi Okonjo-Iweala. R4D Board Member Emeritus r4d.org. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
- ↑ Ngozi Okonjo-Iweala (89. Power Women (2024)) Forbes, forbes.com. 2024. Viitattu 15.3.2025. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
