Nettetal
| Nettetal | |
|---|---|
 Krickenbeckin linna |
|
 vaakuna |
|
  Nettetal |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Piirikunta | Viersenin piirikunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 83,9 km² |
| Korkeus | 38 m |
| Väkiluku (2022) (30.6.2022) | 42 977[1] |
| – Väestötiheys | 512 as./km² |
| Postinumero | 41334 |
| Suuntanumero(t) | 02153, 02157, 02158 |
Nettetal on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa läntisessä Saksassa. Se muodostettiin viidestä Netten jokilaaksossa sijaitsevasta kunnasta vuonna 1970. Sijainti Jülichin ja Gelren herttuakuntien rajaseudulla on leimannut alueen historiaa.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nettetal sijaitsee Nordrhein-Westfalenin läntisimmässä osassa ja se rajoittuu luoteessa Alankomaihin. Etäisyys Düsseldorfista on noin 40 kilometriä länteen ja Kölnistä noin 65 kilometriä luoteeseen.[2]
Nettetal muodostettiin 1. tammikuuta 1970 kahdesta kaupungista (Kaldenkirchen ja Lobberich) ja kolmesta maalaiskunnasta (Breyell, Hinsbeck ja Leuth). Kaupungin eteläisimmän osan muodostava Schaag erotettiin Breyellista 1995. Nykyinen Nettetal muodostuu siten kuudesta osa-alueesta. Väestöltään suurimmat ovat Lobberich ja Kaldenkirchen.
Kaupunki sai nimensä Nette-joelta, joka on Niersin 28-kilometrinen sivujoki. Niers puolestaan on Maasin sivujoki. Maas laskee Pohjanmereen. Nette virtaa Nettetalin halki etelästä pohjoiseen ja laajenee kaupungin alueella pieniksi Nette-järviksi (Netteseen), joita on kaksitoista. Laajimmat Nette-järvet ovat Hinsbecker Bruch (37,5 hehtaaria) ja Glabbacher Bruch (36 hehtaaria).
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
_(2).jpg)
Keltit asuttivat nykyisen Nettetalin aluetta noin 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Vuosina 58 eaa. – 450 jaa. alue kuului Rooman valtakuntaan. Frankit ottivat vallan roomalaisilta vuonna 450. Ensimmäiset asiakirjamaininnat Nettetalin kylistä ovat Lobberich vuodelta 988, Breyell 1118, Kaldenkirchen 1206, Hinsbeck 1221 ja Leuth 1238. Lobberich sai markkinaoikeudet 1505 ja Breyell 1596. Nette-järvet syntyivät turpeennoston seurauksena 1500–1800-luvuilla. Kaldenkirchen sai kaupunkioikeudet 1856 ja Lobberich 1964. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Belgian joukot miehittivät aluetta vuoteen 1926. Toisen maailmansodan jälkeen alue kuului brittien miehitysvyöhykkeeseen.[3]
Nettetalin historiallisia kohteita ovat muun muassa keskiaikainen vesilinna Schloss Krickenbeck, vanha raatihuone vuodelta 1810 (Lobbericher Straße 1) ja kirkko St. Clemens 1890-luvulta. St. Clemensin historia alkaa keskiajalta.[4]
Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Netteltalin talous toimii pienten ja keskisuurten yritysten varassa. Kaupunki sijaitsee Maas-Wupper-Express-radan varrella. Kaupungissa on rautatieasemat Bahnhof Kaldenkirchen ja Bahnhof Breyell. Nettetalin halki kulkee moottoritie BAB 61 ja pohjoispuolitse BAB 40.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bevölkerungsstand nach Geschlecht - Gemeinden - Monat (ab 2000) Landesdatenbank.nrw.de. Information und Technik Nordrhein-Westfalen Statistisches Landesamt. Viitattu 27.10.2022. (saksaksi)
- ↑ Entfernung von Nettetal nach_ Luftlinie.org. Viitattu 27.10.2022. (saksaksi)
- ↑ Stadtportrait Nettetal.de. Stadt Nettetal. Arkistoitu 31.10.2022. Viitattu 27.10.2022. (saksaksi)
- ↑ Sehenswürdigkeiten Nettetal.de. Stadt Nettetal. Arkistoitu 26.9.2022. Viitattu 27.10.2022. (saksaksi)
- ↑ Daten - Fakten - Kontakte (Standortprofil Nettetal) Nettetal.de. Stadt Nettetal. Arkistoitu 31.10.2022. Viitattu 27.10.2022. (saksaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
