Nepalin kuninkaallisten joukkosurma
Nepalin kruununprinssi Dipendra toteutti 1. kesäkuuta 2001 Naraynhityn kuninkaallisessa palatsissa kuninkaallisen perheen joukkosurman, jossa kuolivat muun muassa hänen vanhempansa Nepalin kuningas Birendra ja kuningatar Aiswarya. Verityön päätteeksi itseään ampuneesta Dipendrasta tuli kruununperimysjärjestyksen mukaisesti maan uusi hallitsija, joskin hän kuoli jo 4. kesäkuuta oltuaan koomassa. Joidenkin väitteiden mukaan Dipendra oli kuollut kun hänet julistettiin kuninkaaksi. Dipendran jälkeen kuninkaaksi nousi Birendran nuorempi veli Gyanendra. Tapahtumiin on liitetty useita salaliittoteorioita.
Tapahtumien kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raporttien mukaan Dipendra oli nauttinut runsaasti alkoholia, ja hänen sanotaan "käyttäytyneen sopimattomasti" vieraan kanssa. Kuningas Birendra kehotti poikaansa poistumaan juhlista. Dipendran veli prinssi Nirajan ja hänen serkkunsa prinssi Paras saattoivat Dipendran tämän huoneeseen.
Tuntia myöhemmin Dipendra palasi juhliin aseistautuneena M16-rynnäkkökiväärillä. Hän ampui yhden laukauksen kattoon ennen kuin suuntasi aseen kuningas Birendraan. Muutamaa sekuntia myöhemmin Dipendra ampui yhden tädeistään. Tämän jälkeen hän ampui setäänsä Dhirendaa rintaan sen jälkeen kun tämä oli yrittänyt estää Dipendraa. Ampumisen aikana prinssi Paras sai lieviä vammoja ja onnistui pelastamaan ainakin kolme kuninkaallisen perheen jäsentä, mukaan lukien kaksi lasta.
Hyökkäyksen aikana Dipendra liikkui useasti huoneesta ulos ja ampui useita laukauksia. Kuningatar Aishwarya, joka saapui huoneeseen ensimmäisten laukausten ampumisen aikaan, poistui nopeasti ja pyrki etsimään apua.
Aishwarya ja Nirajan kohtasivat Dipendran palatsin puutarhassa, jossa Dipendra ampui molemmat. Tämän jälkeen Dipendra eteni pienen puron yli rakennetulle sillalle, jossa hän ampui itseään.
Uhrit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuolleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuningas Birendra, isä
- Kuningatar Aishwarya, äiti
- Prinssi (myöhemmin kuningas) Dipendra, hyökkääjä
- Prinssi Nirajan, veli
- Prinsessa Shruti, sisar
- (Prinssi) Dhirendra, kuningas Birendran veli, joka oli luopunut arvostaan
- Prinsessa Jayanti, kuningas Birendran serkku
- Prinsessa Shanti, kuningas Birendran sisar
- Prinsessa Sharada, kuningas Birendran sisar
- Kumar Khadga, Prinsessa Sharadan aviomies
Haavoittuneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Prinsessa Shova, kuningas Birendran sisar
- Kumar Gorakh, prinsessa Shrutin aviomies
- Prinsessa Komal, prinssi (nykyisin entinen kuningas) Gyanendran vaimo ja entinen kuningatar
- (Prinsessa) Ketaki Chester, kuningas Birendran serkku, joka oli luopunut arvostaan
- Prinssi Paras, kruununprinssi, Gyanendran poika
Jälkiselvittelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dipendra julistettiin kuninkaaksi ollessaan yhä koomassa. Hän kuoli 4. kesäkuuta, 2001, kolme päivää tapahtuneen jälkeen. Gyanendra nimitettiin aluksi sijaishallitsijaksi, mutta Dipendran kuoleman jälkeen hänet nimitettiin kuninkaaksi.
Dipendran vielä eläessä Gyanendra sanoi kuolemantapausten johtuneen automaattiaseen vahinkolaukauksesta. Myöhemmin hän sanoi antaneensa lausunnon laillisista ja perustuslaillisista esteistä johtuen. Perustuslain ja perinteen mukaan Dipendraa ei olisi voitu syyttää murhasta, jos hän olisi selvinnyt. Tapahtumista tehtiin tutkinta, jonka mukaan kruununprinssi Dipendra oli syyllinen kuolemiin.
Laajalti levinneen huhun mukaan prinssi Dipendran raivo johtui avioliittokiistasta. Dipendra halusi avioitua Nepalin entiseen hallitsijasukuun kuuluneen Devyani Ranan kanssa. Kuningassuku kuitenkin suhtautui tähän epäilevästi ja kuningatar Aishwarya kielsi avioliiton.
Tapahtumien kulkua selvittivät Nepalin korkeimman oikeuden puheenjohtaja Keshav Prasad Upadhayan ja Nepalin parlamentin puhemies Taranath Ranabhat. Tutkinta kesti viikon ja sen aikana haastateltiin yli sataa henkilöä, mukaanlukien silminnäkijöitä ja palatsin henkilökuntaa. Tutkinnan lopputulos oli että Dipendra oli syyllinen joukkosurmaan. Sekä Nepalissa että ulkomailla tutkintaraporttiin kuitenkin suhtaudutaan kriittisesti, sillä raportissa näyttää olevan useita ristiriitaisuuksia.
Pidemmällä aikavälillä joukkosurma murensi Nepalin kuninkaallisen perheen nauttimaa suosiota ja johti aiempaa kriittisempään suhtautumiseen heitä kohtaan. Gyanendran hallintokausi oli ristiriitainen johtuen hänen autoritäärisestä hallintotavastaan ja parlamentin hajotuksesta, joka lopulta vuonna 2006 johti demokratialiikkeen syntymiseen ja kuninkaan luopumiseen vallasta.
Salaliittoteoriat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nepalin maoistipuolueen puheenjohtaja on väittänyt joukkomurhaa Intian suunnittelemaksi. Lähes kaikki nepalilaiset epäilivät Gyanendran olevan vastuussa joukkosurmasta yhdessä Intian tiedustelupalvelun RAW:n ja CIA:n kanssa. Hänen arveltiin syyttäneen Dipendraa voidakseen itse nousta kuninkaaksi. Gyanendra oli yhtä epäsuosittu hallitsija kuin hänen poikansa Paras. Gyanendra oli ennen joukkosurmaa kruununperimysjärjestyksessä kolmantena. Surman aikana hän oli Pokharassa. Gyanendran vaimo ja poika olivat samassa huoneessa, jossa joukkosurma tapahtui. Hänen poikansa pakeni lievin vammoin, mutta hänen vaimonsa loukkaantui vakavammin.
Huolimatta siitä, että kaksi silminnäkijää kertoi Dipendran olleen ampuja, useat nepalilaiset pitävät tapahtumia yhä epäselvinä. Joukkosurmasta on julkaistu kirja, jossa tapahtumia käydään läpi kuningataräiti Ratnan henkilökohtaisen palvelijan, Shantan, silmin. Kirjan mukaan kaksi kruununprinssi Dipendran näköisiksi naamioitunutta miestä olisivat ampuneet joukkosurmaan johtaneet laukaukset. Shantan aviomies Trilochan Acharya, joka myös työskenteli palatsissa, sai surmansa. Yksityiskohtien lisäksi, Shanta paljasti useita peittely-yrityksiä, joiden mukaan muun muassa aiempi kuningas Mahendra teki itsemurhan.
