Siirry sisältöön

Neos – Uusi Itävalta

Wikipediasta
NEOS – Uusi Itävalta
NEOS – Das Neue Österreich und Liberales Forum

Perustettu 27. lokakuuta 2012
Puheenjohtaja Beate Meinl-Reisinger
Ideologia
Poliittinen kirjo keskusta[3]
Värit      pinkki
Kansallisneuvosto[4]
16 / 183
Liittoneuvosto[5]
0 / 61
Euroopan parlamentti[6]
2 / 20
Kansainväliset jäsenyydet – ALDE
– Renew Europe
Kotisivu partei.neos.eu

NEOS – Uusi Itävalta ja Liberaali foorumi (saks. NEOS – Das Neue Österreich und Liberales Forum, usein pelkästään NEOS) on itävaltalainen liberaalipuolue. NEOS on ALDE:n täysjäsen ja Liberal Internationalin tarkkailijajäsen.[7][8] Puolue perustettiin alkuaan nimellä NEOS – Das neue Österreich, ja nykyinen virallinen nimi syntyi, kun puolue vuonna 2014 fuusioitui Liberales Forum -pienpuolueen kanssa.[9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NEOS perustettiin lokakuussa 2012, ja sen taustalla oli suorempaa demokratiaa vaatineita kansanliikkeitä kuten Phönix (’Feeniks’) ja Österreich spricht (’Itävalta puhuu’). Puolueen perustaminen nähtiin vaihtoehtona ÖVP:n ja sosiaalidemokraattien muodostamalle ”puna-mustalle” hallituskoalitiolle, joka oli vuosikymmenten ajan hallinnut Itävaltaa ja luonut jähmettyneitä rakenteita, joiden ei enää nähty toimivan. Erityiseksi ongelmaksi perustajat nimesivät uudistusvastarinnan ja virkakorruption eli virkanimitysten jakamisen hallituspuolueiden jäsenkirjakiintiöiden mukaan. Perustajat katsoivat myös, että ÖVP ja sosiaalidemokraatit eivät enää yhdessä saisi aikaan enemmistöhallitusta vastapainoksi nousevalle oikeistopopulistiselle Vapauspuolueelle (FPÖ). NEOS-puolueen ensimmäinen puheenjohtaja oli Itävallan kansanpuolueen (ÖVP) entinen toimihenkilö Matthias Strolz.[10][11]

Ensimmäisiin parlamenttivaaleihinsa vuonna 2013 NEOS lähti vaaliliitossa Liberaali foorumi (LIF) -puolueen kanssa, sai viisi prosenttia äänistä ja kansallisneuvostoon (parlamentin alahuoneeseen) yhdeksän paikkaa.[12] Vaalimenestyksen jälkeen puolueet päättivät fuusioitua: puheenjohtajaksi tuli Matthias Strolz, varapuheenjohtajiksi LIF:n johtaja Angelika Mlinar ja NEOSin Wienin osaston puheenjohtaja Beate Meinl-Reisinger.[9] Maaliskuussa 2014 myös liberaalien nuorisojärjestö Die jungen Liberalen (JuLis) liittyi NEOS-puolueeseen sen nuorisojärjestönä.[13]

Vuonna 2018 NEOS saavutti osavaltiovaaleissa siihen asti parhaan tuloksensa: Salzburgin osavaltion vaaleissa puolue sai kolme mandaattia osavaltioparlamenttiin ja nousi ensi kertaa osavaltion hallitukseen ns. dirndl-koalitiossa (nimitys viittaa perinteisen kansanpuvun väreihin) yhdessä ÖVP:n ja vihreiden kanssa.[14][15] Samana vuonna Matthias Strolz jätti puolueen puheenjohtajan tehtävän ja ehdotti seuraajakseen Beate Meinl-Reisingeria, joka valittiin tehtävään 94,7 %:n äänienemmistöllä.[16]

Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa NEOS saavutti viisi lisäpaikkaa, ja puolueen paikkamäärä nousi alahuoneessa 15:een.[17] Kasvu jatkui vuoden 2024 vaaleissa: NEOS sai kuusitoista mandaattia[18] ja kutsuttiin ensi kertaa neuvottelemaan hallituksen muodostamisesta ÖVP:n ja sosiaalidemokraattien koalitiokumppanina. Neuvottelujen ensimmäinen kierros kariutui tammikuun 2025 alussa: Meinl-Reisinger lähti neuvottelupöydästä ilmoittaen, että toiset puolueet eivät olleet osoittaneet riittävää uudistusvalmiutta eikä neuvotteluissa ollut olennaisesti edistytty.[19] Kun myös FPÖ:n johtama hallituksenmuodostusyritys ÖVP:n kanssa oli epäonnistunut, kolme puoluetta palasivat neuvottelupöytään, ja ÖVP:n uuden johtajan Christian Stockerin johtama, Itävallan toisen tasavallan historian ensimmäinen kolmen puolueen koalitiohallitus nimitettiin 3. maaliskuuta 2025. Meinl-Reisinger sai ulkoministerin salkun, lisäksi NEOSin Christoph Wiederkehristä tuli opetusministeri, Josef (Sepp) Schellhornista ulkoministeriöön ulkoasioista ja säännöstelunpurkamisesta vastaava valtiosihteeri.[20]

Ideologia ja arvot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolueelle tärkeitä arvoja ovat muun muassa kestävyys ja avoimuus. Se kannattaa hiiliveroa ja vihreää vapaakauppaa, jolla eurooppalaisia ympäristöarvoja olisi tarkoitus viedä maailmalle. Talouspoliittisesti Neos kannattaa veronalennuksia ja turhina pitämiensä yhteiskunnallisten rakenteiden purkamista.[21].

Puolue kannattaa Itävallan EU-jäsenyyttä ja haluaa maan olevan unionissa aktiivinen jäsen.[22]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Austria Parties and Elections in Europe. 2019. Viitattu 17.12.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Bell, Bethamy: Austria's Freedom Party sees vote rise bbc.com. 12.5.2014. BBC News. Viitattu 29.12.2019. (englanniksi)
  3. ↑ a b Shields, Michael: Fasting Austrian politician challenges stodgy status quo 17.12.2019. Reuters. Viitattu 29.12.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Sitzplan des Nationalrats parlament.gv.at. 13.02.2025. Itävallan parlamentti. Viitattu 6.3.2025. (saksaksi)
  5. ↑ Sitzplan des Bundesratss parlament.gv.at. 5.2.2025. Itävallan parlamentti. Viitattu 6.3.2025. (saksaksi)
  6. ↑ MEPs: European Parliament europarl.europa.eu. Euroopan parlamentti. Viitattu 6.3.2025. (englanniksi)
  7. ↑ Member parties 2019. ALDE Party. Arkistoitu 26.5.2019. Viitattu 18.12.2019. (englanniksi)
  8. ↑ Our Members 2019. Liberal International. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 18.12.2019. (englanniksi)
  9. ↑ a b 25 01 2014 Um 19:51: Geeinte NEOS oder das Ende des Liberalen Forums Die Presse. 25.1.2014. Viitattu 6.3.2025. (saksaksi)
  10. ↑ Wir sind NEOS 2019. Neos. Viitattu 17.12.2019. (saksaksi)
  11. ↑ Bonavida, Iris: Die „Neos“-Liberalen Die Presse. 18.10.2012. Viitattu 17.12.2019. (saksaksi)
  12. ↑ Österreich - Nationalratswahl 2013 www.bundeswahlen.gv.at. Viitattu 6.3.2025.
  13. ↑ derStandard.at www.derstandard.at. Viitattu 6.3.2025.
  14. ↑ Salzburger Nachrichten: Die Neos erreichen im ersten Anlauf die Klubstärke Salzburger Nachrichten. 22.4.2018. Viitattu 6.3.2025. (saksaksi)
  15. ↑ 25 05 2018 Um 18:23: Salzburg-Wahl: "Dirndlkoalition" steht fest Die Presse. 25.5.2018. Viitattu 6.3.2025. (saksaksi)
  16. ↑ derStandard.at www.derstandard.at. Viitattu 6.3.2025.
  17. ↑ Nationalratswahl 2019 2019. Bundesministerium für Inneres. Arkistoitu 22.10.2019. Viitattu 17.12.2019. (saksaksi)
  18. ↑ Abgeordnete zum Nationalrat | Parlament Österreich www.parlament.gv.at. Viitattu 6.3.2025. (saksaksi)
  19. ↑ ORF at/Agenturen red: Gespräche beendet: NEOS steigt aus Koalitionsverhandlungen aus news.ORF.at. 3.1.2025. Viitattu 6.3.2025. (saksaksi)
  20. ↑ Regierung rund um Christian Stocker von Van der Bellen angelobt www.kleinezeitung.at. 3.3.2025. Viitattu 6.3.2025. (saksaksi)
  21. ↑ Manifest 2019. Neos. Viitattu 17.12.2019. (saksaksi)
  22. ↑ Internationale Politik (pdf) 2019. Neos. Viitattu 18.12.2019. (saksaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Neos_–_Uusi_Itävalta&oldid=23091367”