Neman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Neman on myös Niemenin venäjänkielinen nimi.
Neman
(Неман)
vaakuna
vaakuna
Kaliningradin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella
Kaliningradin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella

Neman

Koordinaatit: 55.0389°N, 22.0277°E

Valtio Venäjä
Alue Kaliningrad
Perustettu 1288[1]
Väkiluku (2010)  ([2]) 11 798
Aikavyöhyke UTC+2 (MSK-1)
Piirin kotisivu: neman.gov39.ru









Neman (ven. Не́ман) on kaupunki Kaliningradin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Niemenin (ven. Neman) rannalla 130 kilometriä Kaliningradista koilliseen. Kaupunki on Nemanin piirin keskus.[3] Kaupungissa oli 11 798 asukasta ja koko Nemanin piirissä 20 132 henkeä (vuonna 2010).

Kaupunki on perustettu vuonna 1288. Vuoteen 1742 saakka se oli pieni kauppapaikka. Elämä vilkastui merkittävästi, kun saksalaisyritys Valdgaf perusti kaupunkiin sellutehtaan vuonna 1912. Kaupungilla on historiansa aikana ollut useita eri nimiä: Landeshut, Ragneta, Schalauenburg, Ragaine. Vuonna 1939 kaupungin asukasluku oli jo 10 094 ja kaupunki tunnettiin käsityöläisistään ja kauppiaistaan. [1] Vuoteen 1945 saakka se kuului Saksan Itä-Preussiin nimellä Ragnit.[3]

Nykyisen nimensä se sai vuonna 1946. Nemanissa toimivat muun muassa sellu- ja paperitehdas, [3] kaasuvoimala, keramiikkatiilitehdas, kaksi sahaa, vaneritehdas, telakka ja kaksi myllyä.[1] Nähtävyyksiin kuuluvat Ragnitin linnan rauniot.

Nemanin piirin alueelle, kaupungin kaakkoispuolelle rakennetaan Kaliningradin ydinvoimalaa (sijainti 54.937°N, 22.159°E).[4]

  1. a b c Pasport Munitsipalnogo obrazovanija Nemanski munitsipalnyi raion 2009 god Nemanin piiri, neman.gov39.ru. Viitattu 19.3.2014. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  2. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 19.3.2014. (venäjäksi)
  3. a b c Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 294. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6
  4. Sooruženije energoblokov AES v Rossii rosenergoatom.ru. Arkistoitu 18.3.2014. Viitattu 19.3.2014. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]