Neljä eläintä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Neljä eläintä (四象 pinyin: sìxiàng, kirjaimellisesti neljä kuvaa) ovat neljän kiinalaisen tähdistön symbolit, jotka ovat olleet käytössä ainakin Han-dynastiasta lähtien:

Jokainen niistä edustaa ilmansuuntaa, vuodenaikaa sekä lukuisia muita asioita. Otavan avulla ilmansuunnat liitettiin vuodenaikoihin. Keväällä Otavan häntä osoitti auringonlaskun aikaan itään, kesällä etelään, syksyllä länteen ja talvella pohjoiseen.

Eläin Merkki Pinyin Ilman-
suunta
Vuoden-
aika
Vuorokauden-
aika
Wuxing Mytologinen
eläin
Sinivihreä lohikäärme 青龍 qīnglóng itä kevät aamu puu lohikäärme
Punainen lintu 朱雀 zhūquè etelä kesä päivä tuli feeniks
Valkoinen tiikeri 白虎 báihǔ länsi syksy ilta metalli qilin
Musta kilpikonna 玄武 xuánwǔ pohjoinen talvi vesi kilpikonna

Neljä eläintä tilassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinassa katsottiin, että niin alhaalla kuin ylhäälläkin eli kaikki, mikä näkyy taivaalla, heijastuu maahan. Taivaankappaleisiin liitettiin ajan lisäksi myös ilmansuunta, joka määrittää tilan. Maan päällä taivaan qi otti muodon vuorina ja vesialueina.

Kaupunkien ja kylien paikkoja valitessa pyrittiin etsimään neljän eläimen suojelema paikka. Pohjoisessa piti olla kilpikonnavuori suojelemassa kaupunkia Siperian kylmiltä tuulilta ja hyökkääviltä barbaareilta. Idässä ja lännessä piti olla matalampien lohikäärme- ja tiikerivuorien suojelemassa kaupunkia sivustoilta. Kaupungin ohi piti virrata joen, jonka vesi kerääntyi rauhalliseksi suvannoksi etelässä. Se takasi ihmisille ravinnon ja kulkureitin kaupankäyntiä varten. Etelässä joen toisella puolen piti olla pienemmän vuoren, joka tarjosi suojan estämättä kuitenkaan veden virtausta. Fengshuin kannalta maailman täydellisin kaupunki on Kioto, jonka pohjoispuolella on kilpikonnavuori, idässä lohikäärmevuori, lännessä tiikerivuori ja etelässä lintuvuori. Eteläisen vuoren ja kaupungin sydämen välissä virtaa joki.

Samaa sääntöä noudatettiin keisarin palatsia sekä muita hallintorakennuksia ja uskonnollisia rakennuksia sijoitettaessa. Perinteisen kiinalaisen näkemyksen mukaan keisarin tuli istua kasvot kohti etelää. Näin keskipäivän aurinko valaisi kaiken hänen näköpiirissään olevan, mikä auttoi häntä hallitsemaan hyvin. Alamaiset katsoivat pohjoiseen kohti keisaria. Aurinko valaisi hänen olemuksensa kansalaisten ihailtavaksi. Ihanteellinen talo jäljittelee keisarin palatsia sijaintinsa ja suuntansa puolesta.

Keisaria pidetään täydellisimpänä ihmisenä, joten ihmisestä puhuttaessa asetutaan keisarin asemaan. Tämän vuoksi kehon vasen puoli on lohikäärmeen puoli ja oikea puoli tiikerin puoli.

Vähitellen eläimet menettivät arkisessa käytössä ilmansuuntamääritteensä ja niitä käytettiin kuvaamaan suhteellisia suuntia. Nykyäänkin niillä tarkoitetaan taustaa (kilpikonna), vasenta (lohikäärme), oikeaa (tiikeri) ja edustaa (lintu). Onpa kyseessä ihmisen keho tai taloa ympäröivät maastomuodot, voidaan puhua lohikäärmepuolesta ja tiikeripuolesta, kun tarkoitetaan vasenta ja oikeaa.

Ihanteellista taloa suojelee takaa korkea rakenne, sivuilta hiukan matalammat ja edestä matalin rakenne. Tällaista sijaintia kutsutaan nykyään usein nojatuoliksi. Taloon päteviä periaatteita käytetään myös huonekalujen sijoittamisessa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalaiset tähdistöt
Kolme aitausta 三垣 :
紫微垣 Keskustähden aitaus | 太微垣 Ylimmän palatsin aitaus | 天市垣 Taivaallisen torin aitaus
Neljä kuvaa 四象 ja 28 xiuta 二十八宿 :
Itä: Sinivihreä lohikäärme 青龍 : 角 Sarvi | 亢 Kaula | 底 Pohja | 房 Talo | 心 Sydän | 尾 Pyrstö | 箕 Viskuri
Etelä: Punainen lintu 朱雀 : 井 Kaivo | 鬼 Aave | 柳 Paju | 星 Tähdet | 張 Jousi | 翼 Siivet | 軫 Vaunut
Länsi: Valkoinen tiikeri 白虎 : 奎 Askel | 婁 Lieka | 胃 Vatsa | 昴 Hiukset | 畢 Verkko | 觜 Nokka | 參 Orionin vyö
Pohjoinen: Musta kilpikonna 玄武 : 斗 Vakka | 牛 Härkä | 女 Neito |虚 Tyhjiö | 危 Katto | 室 Huone | 壁 Seinä