Alaveteli
| Alaveteli Nedervetil |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kruunupyy |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Vaasan lääni |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Kuntanumero | 008 |
| Hallinnollinen keskus | Alavetelin kirkonkylä |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Kruunupyy |
| Liitetty | 1969 |
| – liitoskunnat |
Kruunupyy Teerijärvi Alaveteli |
| – syntynyt kunta | Kruunupyy |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1968) |
| – maa | 171,8 km² |
| Väkiluku |
1 788 [2] (31.12.1968) |
| – väestötiheys | 10,46 as./km² |
Alaveteli (ruots. Nedervetil) on entinen Suomen kunta Pohjanmaalla. Alaveteli liitettiin yhdessä Teerijärven kunnan kanssa Kruunupyyhyn vuoden 1969 alussa. Tuolloin Alavetelin asukkaista 65 % oli ruotsinkielisiä, 7 % suomenkielisiä ja 28 % kaksikielisiä. Alavetelin naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Kaarlela, Kaustinen, Kruunupyy ja Kälviä.
Alueella on noin 1 700 asukasta ja keskustana nykyisin Murikan kylä. Alavetelin läpi virtaa Perhonjoki, jossa on lukuisia koskia, joista mainittakoon voimalaitoksestaan tunnettu Kaitforsinkoski sekä Tastin- ja Murikankosket. Kaustisen rajalla Perhonjokeen yhtyvät Ullavanjoki ja Köyhäjoki. Alavetelissä on myös useita järviä, kuten Seljesjärvi, Emmesjärvi, Isojärvi ja Loulusjärvi. Alueen elinkeinoista maatalous on yhä tärkeällä sijalla.
Alavetelin kirkko on rakennettu 1753. Siihen mahtuu noin 500 henkilöä. Malliltaan se on ristikirkko. Siellä toimii evankelisluterilainen Alavetelin seurakunta[3].
Kuuluisin alaveteliläinen lienee Anders (Antti) Chydenius, joka ajoi elinkeinovapautta merkantilistista talouspolitiikkaa silloin harjoittaneeseen Ruotsiin. Pohjanmaan rannikkokaupungeille hän onnistui hankkimaan tapuli- eli ulkomaankauppaoikeuksia toimiessaan pappissäädyn edustajana Ruotsin valtiopäivillä.
Seljesjärven rannalla, Seljesharjun päässä, sijaitsee turistikeskus, jossa on leirintäalue, kahvila, uimaranta, veneenvuokrausta ja mahdollisuus urheilukalastukseen. Seljesharju kohoaa muutaman metrin Pohjanmaalle tyypillisen suoalueen yläpuolelle. Seljesjärvi on 60 hehtaarin kokoinen ja siihen istutetaan joka vuosi 2 500–3 000 kg kirjolohta. Vuosittain toukokuussa järjestettävistä "Lohenkalastuskauden avajaisista" on muodostunut suosittu tapahtuma. Toinen vuosittainen perinne on Alaveteliviikko.
Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alavetelissä on 3 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[4]
Kulmakuntia ovat lisäksi Brännkärr, Gåsjärv, Haavisto, Jolkka, Murikka (Murik), Tast ja Ämmänen[5] (Emmes).
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Alavetelin taajamat olivat kirkonkylä (203 asukasta) ja Tast (365 asukasta).[6]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokkolan seudulla on ollut suomalaisasutusta jo ennen ruotsalaisten saapumista, jonka on katsottu tapahtuneen 1200-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Ruotsalaisasutuksen koillisrajana oli Perhonjoki, kunnes se siirtyi vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan myötä pohjoisemmaksi Pattijoelle. Kaarlelan emäpitäjän ruotsalaisasutus levisi tämän jälkeen pohjoisemmaksi Perhonjoen yli Lohtajan tienoille saakka. Pysyvän asutuksen syntyessä Alaveteli muodostui miltei täysin ruotsinkieliseksi.[4]
Alavetelistä tuli Kokkolan kappeliseurakunta vuonna 1752, ja itsenäiseksi seurakunnaksi se muodostettiin vuonna 1896.[4]
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alavetelin halki kulkee valtatie 13 Kokkolasta Jyväskylän ja Mikkelin kautta Lappeenrantaan. Alavetelin kirkonkylästä on matkaa Kokkolan keskustaan vajaat 20 kilometriä. Lähin rautatieasema on Seinäjoki–Oulu-radalla Kokkolassa.[4]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Alavetelin väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.
Tunnettuja alaveteliläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anders (Antti) Chydenius (1729–1803), pappi ja valtiopäiväedustaja
- Sven-Olof Högnäs (1910–1961), opettaja ja kirjailija
- Tor Högnäs (1922–1997), toimittaja ja kirjailija
- Oiva Kallio (1884–1964), arkkitehti
- Arnold Karén (oik. Uno Edvin Högnäs, 1899–1951), kirjailija ja opettaja
- Charles Plogman (s. 1966), iskelmälaulaja
- Eliel Sandbacka (1882–1943), kauppaneuvos
- Hugo Sandbacka (1885–1960), kauppaneuvos, Eliel Sandbackan veli
- Alexander Slotte (1861–1927), kirjailija
- Carl Johan Slotte (1827–1903), valtiopäivämies
- Karl Fredrik Slotte (1848–1914), fyysikko
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 21) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1968 (PDF) (sivu 22) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Alavetelin seurakunta evl.fi. Arkistoitu 4.11.2010. Viitattu 28.12.2009.
- ↑ a b c d Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 26–29. Porvoo: WS, 1967.
- ↑ Svenska ortnamn i Finland (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alaveteli (Arkistoitu – Internet Archive)
- Anders Chydenius -säätiö
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||