Nebran kiekko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nebran kiekko

Nebran kiekko on pronssikautinen muinaisesine, joka löytyi vuonna 1999 itäisestä Saksasta Nebran kaupungin läheltä. Pronssinen kiekko on halkaisijaltaan 32 senttimetriä, ja siinä on taivaankappaleita kuvaavia kultakoristeita. Kiekko haudattiin maahan noin vuonna 1600 eaa. Se on hyvin merkittävä muinaisesine, ja sitä pidetään varhaisimpana toistaiseksi löydettynä tähtitaivaan todenmukaisena kuvauksena. Kiekkoa käytettiin mahdollisesti kylvön ja sadonkorjuun ajankohtien määrittämisessä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nebran kiekon löysivät aarteenetsijät vuonna 1999 Mittelbergin mäestä Ziegelrodan metsästä Nebran kaupungin läheltä noin 180 kilometriä Berliinistä lounaaseen. Löytäjät vahingoittivat esinettä kaivaessaan sitä maasta, minkä seurauksena sen reuna hajosi, yksi tähti katosi ja kultaisesta kiekosta lohkesi iso palanen. Löytäjät eivät pystyneet myymään kiekkoa ja muita samasta paikasta löytämiään esineitä laillisesti, sillä arkeologiset löytöesineet kuuluvat lain mukaan osavaltiolle. He yrittivät vuonna 2003 myydä kiekkoa laittomasti antiikinkeräilijälle Sveitsissä baselilaisen hotellin alakerran baarissa 400 000 dollarilla, mutta tapaaminen oli poliisin järjestämä ansa, ja myyjät pidätettiin. Kiekko kuuluu nyt Saksi-Anhaltin osavaltiolle.[1]

Ajoitus ja paikallistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut tutkijat epäilivät aluksi kiekon autenttisuutta ja väittivät sitä nykyaikaiseksi väärennökseksi. Tutkimuksissa todettiin kuitenkin, että kiekon pronssipinnan mikroskooppiset muutokset ovat voineet tapahtua vain pitkän ajan kuluessa, eikä sellaisia voida väärentää.[1][2]

Kiekon kanssa kaupitellut miekat, joiden perusteella löytö pystyttiin ajoittamaan

Kiekko ja muut esineet haudattiin maahan noin vuonna 1600 eaa. Kiekkoa ei pystytty yksinään ajoittamaan, sillä sen kaltaista esinettä ei ollut aiemmin löydetty, eikä tutkijoilla ollut varmaa arkeologista kontekstia ajoitukselle. Kiekko pystyttiin kuitenkin ajoittamaan sen yhteydessä kaupiteltujen ja oletetusti samasta paikasta löytyneiden miekkojen ja kirveiden tyylin perusteella.[1]

Kiekko valmistettiin ilmeisesti juuri Nebran tienoilla. Kiekon reunakoristeiden päät muodostavat kiekon keskipisteen kanssa tarkalleen 82 asteen kulman, joka on sama kulma kuin Nebrassa keskitalven ja keskikesän auringonlaskun välinen kulma horisontissa; pohjoisemmassa kulma on suurempi ja etelämmässä pienempi.[1] Kiekossa käytetyn kuparin osoitettiin isotooppianalyysin avulla olevan peräisin pronssikautisesta kaivoksesta Itävallan Alpeilta.[2]

Kuviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nebran kiekko on halkaisijaltaan 32 senttimetriä ja painaa kaksi kilogrammaa. Se on tehty pronssista, ja siinä on useita lehtikultaisia koristeita. Pronssi on patinoitunut vihreäksi, sillä se sisältää kuparia, mutta alun perin se oli syvän sinivioletti. Kultaisten koristeiden oletetaan kuvaavan Kuun sirppiä, Aurinkoa (tai täysikuuta), tähtiä, aurinkolaivaa ja kahta horisonttia, joista toinen on irronnut. Kiekon reunassa on reikien kehä, josta kiekko on ehkä kiinnitetty johonkin.[1]

Tähtiä kiekossa on näkyvillä 30, joiden lisäksi reunan kaarikoristeen alla piilossa on kaksi tähteä. Useimmat tähdet ovat ilmeisen sattumanvaraisessa järjestyksessä ja tarkoitettu vain koristeiksi. Seitsemän tähteä muodostaa kuitenkin rykelmän, joka tunnistettiin Seulasten tähtikuvioksi.[1][2] Kun kiekko oli saatu ajoitettua, kävi ilmi että siinä kuvattu tähtikuvio oli varhaisin tunnettu tähtitaivaan kuvaus koko maailmassa, 200 vuotta vanhempi kuin Egyptin vanhimmat kuvaukset.[2]

Auringon ja Kuun alapuolella olevan kaaren on arveltu esittävän aurinkolaivaa, jolla Auringon uskottiin taivaalla kulkevan.[2] Aurinkolaivaa on kuvattu esimerkiksi pronssikautisen Skandinavian esineissä sekä muinaisen Egyptin uskonnollisessa kuvastossa. Kaaren on ehdotettu esittävän vaihtoehtoisesti myös sateenkaarta tai sirppiä.[1]

Tarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nebran kiekko on mahdollisesti vanhin tähän mennessä löydetty todenmukainen esitys maailmankaikkeudesta. Sen on arvioitu saattaneen olla tähtitieteellinen laskuri, jolla määrättiin milloin sadot kylvettiin keväällä ja korjattiin syksyllä. Kiekkoon kuvattu Seulasten tähtikuvio alkaa näkyä taivaalla syksyllä juuri sadonkorjuun aikaan, ja se katoaa kesäksi näkyvistä keväällä kylvön aikoihin.[1]

Saksalaisten tutkijoiden mukaan kiekkoa käytettiin kehittyneenä tähtitieteellisenä kellona, jolla synkronisoitiin aurinkokalenteri ja kuukalenteri. Jotkut ovat arvailleet, että kiekko hylättiin kun Theran purkaus pimensi taivaan moneksi vuodeksi pilaten sadot ja lopettaen auringonpalvonnan alueella.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Brian Haughton: The Nebra Sky Disc - Ancient Map of the Stars Ancient History Encyclopedia. 10.5.2011. Viitattu 17.3.2018.
  2. a b c d e Secrets of the Star Disc - transcript BBC. 29.1.2004. Viitattu 17.3.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]