Neaira (hetaira)
| Neaira | |
|---|---|
| Νέαιρα | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 300-luku eaa. |
| Kuollut | 300-luku eaa. |
| Ammatti | hetaira |
| Lapset | Fano |
| Muut tiedot | |
| Aktiivisena | 300-luku eaa. |
Neaira (m.kreik. Νέαιρα, lat. Neaera) oli antiikin Kreikassa 300-luvulla eaa. elänyt hetaira eli kurtisaani tai prostituoitu. Neaira tunnetaan nykyaikaan säilyneestä oikeuspuheesta Pseudo-Demosthenes 59, joka käsitteli oikeudenkäyntiä liittyen Neairaan, tämän tyttäreen ja antiikin Ateenan kansalaisoikeuksiin.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neaira hylättiin pikkulapsena vuoden 390 eaa. paikkeilla Nikarete-nimisen naisen orjaksi ilotaloon Korintissa. Nikarete koulutti kasvateistaan hetairoita eli prostituoituija tehden voittoa myydessään heidät edelleen eteenpäin. Korintti tunnettiin tuolloin prostituution keskuksena. Neairan kanssa samassa ilotalossa kasvoi muita omana aikanaan tunnetuksi tulleita hetairoita, kuten Metaneira, Anteia, Stratola ja Aristokleia.[1]
Nikareten talon asiakkaita olivat monet Korintin yläluokan jäsenet, sekä joskus kaupungin ulkopuolelta tulevat. Tunnettuja talossa käyneitä olivat esimerkiksi Ksenokleides ja Hipparkhos, sekä talon perheystävän aseman saavuttanut puhuja Lysias. Lysias kustansi Nikareten tytöt hedelmällisyyden jumalatar Demeterille omistettuihin Eleusiin mysteereihin lähellä Ateenaa vuonna 380 eaa. Nikaretelle juhlat olivat mahdollisuus myydä tyttöjään parempaan hintaan. Juhlista alkoi myös Neairan tapa vierailla usein Ateenassa. Kaksi vuotta myöhemmin hänen sanotaan saapuneen Panathenaia-kisoihin emäntänsä ja thessalialaisen Simoksen kanssa.[1]
Jonkin aikaa myöhemmin Neaira myytiin kahdelle Nikareten talolla vieraileelle isännälle. Kaksi isäntää ei ollut tyypillistä, ja se herätti huomiota myös aikalaiskirjailijoissa. Joka tapauksessa Neaira rikastui siinä määrin, että hän pystyi myöhemmin ostamaan vapautensa. Sittemmin hän esiintyi Stefanos-nimisen ateenalaisen miehen vaimona. Neaira oli tässä vaiheessa saanut jo useita lapsia. Yksi heistä oli hänen tyttärensä Fano. Fano oli saanut äitinsä tapaan koulutuksen hetairana. Ateenassa Fano esiintyi kuitenkin vapaan Ateenan kansalaisen tapaan. Hän oli avioitunut ateenalaisen miehen kanssa.[1]
Fanon avioliitto oli ateenalaisille ongelmallinen. Ateenassa kansalaisuus ja avio-oikeus olivat rajattu tarkasti vain syntyperäisille vapaille ateenalaisille. Vain kahden kansalaisen avioliitossa syntyneet lapset saattoivat saada kansalaisoikeudet. Fanon ja Neairan tausta alettiin tutkia tarkemmin, ja tästä seurasi noin vuonna 343–340 eaa. käyty oikeidenkäynti, jonka seurauksena molemmat tunnetaan edelleen. Neairasta tuli oman aikansa tunnetuimpia hetairoja häntä vastaan pidetyn oikeuspuheen takia. Puhe on säilynyt nimellä Pseudo-Demosthenes 59. Puheen pitäjä ei liene ollut oikeasti Demosthenes, vaan oletettavasti ateenalainen poliitikko ja lakimies Apollodoros. Oikeusjuttu paljasti Neairan ja Fanon taustan. Puheessa Neairaa kuvaillaan vaarallisena onnenonkijana ja yhteiskunnallisena kiipijänä.[1]
Oikeusjutun lopputulosta ei tunneta ja Neairan tarina jää kesken. Neairan tarina oikeusjutun kautta tuo esiin oman aikansa prostituoituihin liitettyjä negatiivisia käsityksiä. Toisaalta se osoittaa myös kuinka orjienkin oli mahdollista osallistua tärkeisiin yhteisön uskonnollisiin juhliin ja julkisiin tilaisuuksiin. Ateenan tarkat kansalaisoikeuksien rajauksetkaan eivät voineet kokonaan estää nousua alimmista kerroksista yhteiskunnan huipulle.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
