Naurisperhonen
| Naurisperhonen | |
|---|---|
 Koiras |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Kaaliperhoset Pieridae |
| Suku: | Pieris |
| Laji: | rapae |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pieris rapae |
|
| Katso myös | |
Naurisperhonen (Pieris rapae) on keskikokoinen kaaliperhosten (Pieridae) heimoon kuuluva päiväperhonen.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naurisperhosen koiraan siipien yläpinnan pääväri on valkoinen. Koiraalla on etusiiven yläpinnan keskellä yksi musta täplä sekä kärkitäplä, joka ulottuu noin kolmannekseen siiven ulkoreunan pituudesta. Naaraan siipien yläpinnan pääväri on kellertävään vivahtava, siipien tyvessä on harmaata kehnää. Etusiiven yläpinnalla on kaksi mustaa täplää. Siipisuonet erottuvat siiven yläpinnalla vain heikosti. Takasiiven alapinta on väriltään vaaleankeltainen. Erotuksena yleisemmästä lanttuperhosesta naurisperhosen takasiipien alapinnalla siipisuonten kohdalla ei ole vihertävää väriä. Siipien kärkiväli on 38–50 mm. Koiras on naarasta suurempi.
Toukka on väriltään kellertävänvihertävä.
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Levinneisyysalue käsittää Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Aasian Japaniin saakka. Laji on levinnyt ihmisen mukana myös Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Esiintymisalue vaihtelee vaellusten myötä, pohjoisosissa sitä tavataan vain satunnaisena vaeltajana. Suomessa naurisperhosella ei ole vakituista kantaa, ainoastaan lauhoina talvina sen on todettu pystyneen talvehtimaan maan eteläosissa. Se on Suomessa melko harvinainen ja tavataan yleensä yksitellen. Vaeltavia yksilöitä tavataan Etelä-Suomessa lähes vuosittain, Keski-Suomesta pohjoiseen satunnaisesti.
Naurisperhosella on yleensä kaksi sukupolvea. Ensimmäisen sukupolven lentoaika on levinneisyysalueen eteläosissa maaliskuusta alkaen, pohjoisessa toukokuusta alkaen. Ensimmäiset vaeltavat yksilöt on tavattu Suomessa yleensä toukokuun lopulla, satunnaisesti aikaisemminkin. Toisen sukupolven yksilöitä on havaittu heinä- ja elokuussa, jolloin myös Suomessa kehittyneet yksilöt lentävät. Myöhemmin syksyllä voidaan havaita vielä myöhäisiä toisen sukupolven yksilöitä tai vähälukuista kolmatta sukupolvea.
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naurisperhosen elinympäristöä ovat niityt, peltoaukeat ja puutarhat. Naurisperhonen talvehtii kotelona.
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukan ravintokasveja ovat monet ristikukkaiskasvit, kuten kaalit (Brassica), peltokanankaali (Barbarea vulgaris), kilpiruohot (Alyssum), illakko (Hesperis matronalis), tuoksuresedat (Reseda), intiankrassit (Tropaeolum) ja tupakat (Nicotiana).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6.
- Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pertti Pakkanen: Naurisperhonen. Suomen Perhostutkijain Seura.
- LuontoPortti: Naurisperhonen (Pieris rapae)
- Suomen Perhoset: Naurisperhonen
- Keskisuomalainen: Naurisperhonen[vanhentunut linkki]
- Iltalehti: Naurisperhonen (Pieris rapae) (Arkistoitu – Internet Archive)
- UniProt, Taxonomy: Pieris rapae (englanniksi)
- ITIS: Pieris rapae (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Pieris rapae (cabbage white butterfly) (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Pieris rapae, the Small cabbage butterfly (englanniksi)