Natriumbentsoaatti
| Natriumbentsoaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C6H5COONa |
| Moolimassa | 144,11 g/mol |
| Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine |
| Sulamispiste | 300 °C |
| Tiheys | 1,497 g/cm3 |
Natriumbentsoaatti on bentsoehapon suola. Sen kemiallinen kaava on C6H5COONa, moolimassa 144,11 g/mol, sulamispiste > 300 °C, tiheys 1,44 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste > 100 °C, itsesyttymislämpötila > 500 °C ja CAS-numero 532-32-1. Natriumbentsoaattia valmistetaan natriumhydroksidista (lipeästä) ja bentsoehaposta.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Natriumbentsoaatti on yleinen säilöntäaine, jota käytetään sekä kotisäilönnässä että elintarviketeollisuudessa. Se tuhoaa suuren osan hiivoista, bakteereista ja sienistä, mutta on toimivin happamissa olosuhteissa (pH < 3,6), minkä vuoksi sitä käytetään muun muassa hilloissa ja mehuissa. Natriumbentsoaatti on happamuudeltaan neutraalia. Useissa säilöntäohjeissa mainittava natriumbentsoaatti on elintarviketeollisuuden tuotteissa merkitty elintarvikelisäainekoodilla E211.
Haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Natriumbentsoaatti on herkistävä aine. Hengitettynä se kutittaa kurkkua. Bentsoehapoille voi olla myös allerginen. Jos virvoitusjuomaa säilytetään korkeassa lämpötilassa, natriumbentsoaatti voi juomassa yhdessä askorbiinihapon (E300) kanssa muodostaa syöpää aiheuttavaa bentseeniä. Natriumbentsoaatti salpaa solujen mitokondrioita. Toisaalta on näyttöä siitä, että natriumbentsoaatista voi olla jopa suojaavaa vaikutusta Alzheimerin taudissa, Parkinsonissa, MS-taudissa, skitsofreniassa sekä urea-sykliin vaikuttavissa sairauksissa.[1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Issue Information. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety, 2017-11, nro 6, s. 1171–1171. doi:10.1111/1541-4337.12237. ISSN 1541-4337. Artikkelin verkkoversio.