Siirry sisältöön

Nataly von Eschstruth

Wikipediasta
Nataly von Eschstruth
Nataly von Eschstruth, etulehti Polnisch Blutin yhdysvaltalaisesta painoksesta 1889.
Nataly von Eschstruth, etulehti Polnisch Blutin yhdysvaltalaisesta painoksesta 1889.
Henkilötiedot
Koko nimi Natalie Auguste Karoline Amalie Hermine von Knobelsdorff-Brenkenhoff
Syntynyt17. toukokuuta 1860
Hofgeismar, Kasselin piirikunta, Hessenin vaaliruhtinaskunta, Saksan liitto
Kuollut1. joulukuuta 1939 (79 vuotta)
Schwerin, Mecklenburg, natsi-Saksa
Kansalaisuus Saksa
Ammatti kirjailija
Vanhemmat Hermann von Eschstruth
Amalie Schenck zu Schweinsberg
Puoliso Franz von Knobelsdorff-Brenkenhoff (naim. 1890; k. 1903)
Kirjailija
Äidinkielisaksa
Tuotannon kielisaksa
Aikakausi 1800–1900-luku
Tyylilajit romantiikka
Aiheet isänmaallisuus, rakkaus, ylhäisöpiirit, hovielämä, "taivaassa päätetty rakkaus", "ympäri mennään ja yhteen tullaan" parisuhdekuvaukset
Kirjallinen suuntausviihde
Esikoisteos "Schweizer Novellen“ (1875)
Pääteokset Hazard (1888), Polnisch Blut (1887), Die Bären von Hohen-Esp (1902)
Palkinnot

Badenin, Baijerin ja Mecklenburg-Schwerinin taiteen ja tieteen suuren kultamitali

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Nataly von Eschstruth (oik. Natalie (Nataly) Auguste Karoline Amalie Hermine, naim. von Knobelsdorff-Brenkenhoff; 17. toukokuuta 1860 Hofgeismar, Kasselin piirikunta, Hessenin vaaliruhtinaskunta, Saksan liitto – 1. joulukuuta 1939 Schwerin, Mecklenburg, natsi-Saksa) oli saksalainen aatelinen, romaanikirjailija. Hänen kirjansa ovat kevyitä ajanvietekertomuksia.[1][2][3][4][5]

Suku ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän oli hesseniläisen aatelissuvun jäsen, preussilaisen upseeri Hermann von Eschstruthin (1829–1900) ja vapaaherratar Amalie Schenck zu Schweinsbergin (1836–1914) tytär.[6] Hän varttui ensin Hofgeismarissa, sitten Merseburgissa ja Berliinissä, missä hänen ensimmäiset runonsa julkaistiin.

Hän sai alkeiskoulutuksensa Berliinissä. Vuonna 1875 hän suoritti opintonsa tyttöjen sisäoppilaitoksessa Neuchâtelissa Sveitsissä, ja matkusti myöhemmin Euroopan tärkeimpiin pääkaupunkeihin. Äitinsä sairauden vuoksi hän ja hänen sisarensa hoitivat vanhempiensa taloutta vuodesta 1885 eteenpäin.

Kirjallinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nataly von Eschstruth aloitti kirjoittajana jo 14-15 -vuotiaana ja kokeili myös näytelmiä, jälkimmäisistä "Karl Augusts Brautfahrt" ja "Die Sturmnixe" esitettiin näyttämöllä. Hän julkaisi ensimmäiset novellinsa "Schweizer Novellen“ 15-vuotiaana.[3] [1][2][4]

Mecklenburg-Strelitzin herttuatar Caroline Marianne (1821–1876, tällä oli lyhytkestoinen onneton avioliito Tanskan kruununprinssi Frederik VII:n kanssa), Joseph Victor von Scheffel ja Georg Ebers inspiroivat häntä kirjoittamaan historiallisia draamoja. Matkustaen usein ja vaihtaen asuinpaikkaansa (hänen miehensä oli upseeri ja komennuspaikka vaihtui) hän asui Berliinissä vuosina 1871–1873, 1882–1890, 1905–1907 ja Schwerinissä vuosina 1892–1903, 1922–1939. Schwerinissä hän oli mukana ystävänsä, herttua ja herttuatar Johann Albrechtin seurapiirissä. Kustantaja K. Toeche-Mitlerin ystäväpiirissä hän tapasi muun muassa August Strindbergin, Henrik Ibsenin ja aikansa kuuluisimman näyttelijä Joseph Kainzin. Kirjeenvaihto, seurustelu ja ystävyys yhdistivät hänet moniin muihin taiteilijoihin, tutkijoihin ja korkea-arvoisiin aatelisiin; hänen lukuisat novellinsa ja romaaninsa heijastavat kuitenkin vain tämän ympäristön ulkoisia puolia.[3]

Naiivilla, kansallismielisellä sävyllä ja paljastavilla nimillä, kuten "In Ungnade" (Häpeässä, 1891, 1898), "Polnisch Blut" (Puolalainen veri, 1913), "Der Stern des Glucks (Onnen tähti 1896, uusi painos 1929) tai "Hofluft" (Hovi-ilma, 1899), historialliset draamat jäivät vaille kirjallista merkitystä, edes käsitellessään emansipaatiota Jedem das Seine (Jokaiselle omansa, 1903) tai pelastusta merihädästä (Die Bären von Hohen-Esp, 1902, 1913), kirjoitettu keisari Vilhelm II:n pyynnöstä, jotta meripelastus saisi huomiota kansan keskuudesssa.[3]

Nataly von Eschstruth, Gunnar Vidar Forssellin ksylografia 1892
Nataly von Eschstruthin kuvitettujen romaanien ja novellien mainos Apoldaer Tageblattissa 28. marraskuuta 1908

Henkilökuvaus ei koskaan mene idealisointia ja tyypittelyä pidemmälle; merkitys yleensä loppuu kauniin naisen ja hyveellisen miehen viivästyneeseen, onnelliseen liittoon. Ympäristön, elämäntyylin ja sosiaalisen sävyn tuntemus yhdistettynä kekseliäisyyteen ja sujuvaan esitystapaan voitti kuitenkin puolelleen lukemattomia, pääasiassa keskiluokkaan kuuluvia kaikenikäisiä lukijoita vuosina 1880–1930. Hän sai Badenin, Baijerin ja Mecklenburg-Schwerinin taiteen ja tieteen suuren kultamitalin.[6]

Hänen nopeasti luonnostelemansa romaanit ja novellit saavuttivat pian suosiota, ja jotkut niistä pääsivät useisiin painoksiin. Hänen maineensa alkoi kasvaa 1880-luvun puolivälissä, ja viihdekirjallisuuden lajiin kuuluvat romaanit ja novellit tulivat suosituiksi.[4] [1][2][3]

Hän kirjoitti teokset "Wolfsburg" (1884); "Gänsebiesel" (1886); "Katz und Maus" (1886); "Pot-pourri" (1886); "Humoresken" (1887); "Polnisch Blut" (1887. 4. painos 1894); "Die Erlkönigin" (1887); "Hazard" (1888); "Hofluft" (1889; 9. painos, 1899); "Sternschuppen" (1890); "Im Schellenhemd" (1894). Muita kaksiosaisia ​​teoksia olivat "Von Gottes Gnaden" (1894); "Der Stern des Glucks" (1897); "Der Majoratskerr" (1898); Jung gefreit (1897); Aus vollem Leben (1900); Sonnenfunken (1901), "Der verlorene Sohn" (1902); "Die Bären von Hohen-Esp" (1902; 8. painos, 1904). Hän julkaisi runokokoelman nimeltä Wegekraut (1887), ja hänen koottuja teoksiaan on julkaistu 25 osaisena kuvitettuna sarjajulkaisuna vuodesta 1899 lähtien Leipzigissä.[4][5] Joistakin pienistä näytelmistä esitettiin Karl Augusts Brautfahrt ja Die Sturmnixe (3. painos 1888).[5]

Eschstruthin kirjoja on käännetty paljon. Eschstruthin kootut teokset ilmestyivät vuodesta 1899 alkaen kahtena kuvitettuna sarjana Gesammelte Werke ja Illustrierte Romane und Novellen. Hänen teoksiaan on suomennettu runsaasti.[1]

Avioliitto ja lapset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän solmi vuonna 1890 avioliiton preussilaisen kapteeni Franz von Knobelsdorff-Brenkenhoffin (1857–1903) kanssa,[3] mutta käytti kirjailijanimenä omaa tyttönimeään[2][1] ja asettui matkojensa jälkeen Schweriniin.[4] Heille syntyi kolme lasta ja he asuivat useissa varuskuntakaupungeissa, viimeksi Schwerinissä. Miehensä kuoltua vuonna 1903 hän muutti Teplitziin ja myöhemmin Berliiniin (1905–1907). Vuodesta 1922 aina kuolemaansa asti hän asui jälleen Schwerinissä.

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Der kleine Rittmeister, Berlin 1883
  • Pirmasenz oder Karl Augusts Brautfahrt, Berlin 1883
  • Die Ordre des Grafen von Guise, Berlin 1884
  • Wolfsburg, Stuttgart 1885
  • Der Irrgeist des Schlosses, Berlin 1886 (Uusi painos 2017, {{ISBN| 978-3-7437-2100-5}})
  • Gänseliesel, Jena 1886|
  • Humoresken, Berlin 1886
  • Katz' und Maus, Berlin 1886
  • Polnisch Blut, Jena 1887
  • Potpourri, Dresden 1887
  • Wegekraut, (runoja), Dresden 1887
  • Die Erlkönigin. Zauberwasser, Jena 1888 (Uusi painos 1975, taskukirjana 1977 ja 2020 {{ISBN| 978-3-7437-3511-8}})
  • Hazard, Jena 1888
  • Wandelbilder, Jena 1888
  • Hofluft, Berlin 1889
  • Verbotene Früchte und andere Erzählungen, Jena 1889
  • Im Schellenhemd, Jena 1890
  • Sternschnuppen, Berlin 1890
  • Der Mühlenprinz, Jena 1891
  • Comödie!, Jena 1892
  • Scherben, Leipzig 1893
  • Die Haidehexe und andere Novellen, Jena 1894
  • In Ungnade, Leipzig 1894
  • Ungleich!, Jena 1894
  • Von Gottes Gnaden, Jena 1894
  • Johannisfeuer, Leipzig 1895
  • Sturmnixe und andere Dramen, Leipzig 1895
  • Der Stern des Glücks, Leipzig 1896
  • Jung gefreit, Leipzig 1897
  • Spuk, Leipzig 1897
  • Der Majoratsherr, Leipzig 1898
  • Mondscheinprinzeßchen, Leipzig 1898
  • Der verkannte Puttfarken, Berlin 1899
  • Die Regimentstante, Leipzig 1899
  • Frühlingsstürme, Leipzig 1899
  • Aus vollem Leben, Leipzig 1900
  • Nachtschatten, Leipzig 1900
  • Spukgeschichten und andere Erzählungen, Leipzig 1900 (Uusi painos 2022, {{ISBN| 978-3-7437-4329-8}})
  • Am Ziel, Leipzig 1901
  • Osterglocken, Berlin 1901
  • Regenwetter, Berlin 1901
  • Sonnenfunken, Leipzig 1901
  • Der verlorene Sohn, Leipzig 1902
  • Die Bären von Hohen-Esp, Leipzig 1902 (Uusi painos 2019, {{ISBN| 978-3-7437-3208-7}})
  • Unerklärliches, Berlin 1902
  • Am See, Leipzig 1903
  • Die Laune der Gräfin, Wolfenbüttel, 1904
  • Jedem das Seine, Leipzig 1904
  • Am Ende der Welt, Leipzig 1905
  • Frieden, Leipzig 1905
  • Die Ordre des Grafen von Guise. Symone, Leipzig 1910
  • Die Roggenmuhme, Leipzig 1910
  • Die Gauklerin, Berlin 1911
  • Vae victis, Schwerin 1911
  • Das Rodeltantchen, Schwerin 1912
  • Eine unheimliche Torte und andere Erzählungen, Leipzig 1913
  • Heckenrosen und andere Erzählungen, Leipzig 1913
  • Junge Liebe und andere Erzählungen, Leipzig 1913
  • Pagenstreiche und andere Erzählungen, Leipzig 1913
  • Plappermäulchen und andere Erzählungen, Leipzig 1913
  • Zauberwasser und andere Erzählungen, Leipzig 1913
  • Sehnsucht, Leipzig 1917
  • Bräutigam und Braut, Leipzig 1920
  • Ewige Jugend, Leipzig 1920
  • Ein Stein auf der Straße, Leipzig 1921
  • Ende gut – alles gut, Leipzig 1921
  • Im Spukschloß Monbijou, Leipzig 1921
  • Lebende Blumen, Leipzig 1921
  • Halali!, Leipzig 1922
  • Lichtfalter, Leipzig 1922
  • Der fliegende Holländer, Leipzig 1925
  • Erlöst, Leipzig 1926

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Harmaasisar. Koitar 9., 11., 16. ja 18. maaliskuuta 1905 sekä antologiassa Kummituksen käsi ja muita vanhoja kauhukertomuksia, Nysalor-kustannus 2016, jossa kieliasua huollettu
  • Onnen asuinsijoilta; suomentanut Iiti Päivärinta. Helsinki: Kyläkirjaston Kuvalehti 1913. Sarja: Kyläkirjaston kuvalehden B-sarjan kirjoja, n:o 3
  • Vanhan Dammelmeyerin haamu, Uusi Suometar 11.1.1914 (Suomennos mahdollisesti Ellen Rydingin ruotsinnoksesta) sekä antologiassa Pirunpullo ja muita vanhoja kauhukertomuksia, Nysalor-kustannus 2018, jossa kieliasua huollettu
  • Onnen sopukka: vuoristoidylli, Tampere: Isak Julin 1914. Sarja: 40 pennin kirjasto, n:o 21
  • Sotalähetin kohtalo (Gabriele); suomentanut Eero Alpi. Hämeenlinna: Karisto 1915. Sarja: Kariston 50 p:n romaaneja, 100
  • Karhulinnan tarina; suomentanut Felix Borg. Pori: Otto Andersin 1917. Sarja: Otto Andersinin 75 p. Kirjoja, 5-8
  • Mustalais-rakkautta; suomentanut Niilo J. Lehto. Pori: Otto Andersin 1918. Sarja: Otto Andersinin 75 p. Kirjoja, [n:o 11]
  • Elämänsä antanut (Wolfsburg); suomentanut Aarne Hyyppärä. Hämeenlinna: Karisto 1918. Sarja: Naisten romaaneja, 11
  • Kihlauskylpylä (Das Verlobungsbad); suomentanut Siiri Teirilä. Hämeenlinna: Karisto 1919. Sarja: Kariston 1 markan romaaneja, 32
  • Suupaltti (Plappermäulchen); suom. Rob. A. Seppänen. Hämeenlinna: Karisto 1919. Sarja: Kariston 1 markan romaaneja, 35
  • Sirpaleita (Scherben); suomentanut P. H. Pori: Otto Andersin 1919
  • Kielletty hedelmä (Verbotene Früchte). Pori: Otto Andersin 1922
  • Kihlaussaari. Helsinki: Kirja 1923. Sarja: Helmi-sikermä, n:o 10
  • Ja rakkaus on suurin kaikista. Helsinki: Minerva 1923
  • Virvatuli (Der Irrgeist des Schlosses); suom. Siiri Siegberg. Hämeenlinna: Karisto 1924. Sarja: Naisten romaaneja, 32. Nataly von Eschstruthin romaanit, 1
  • Hanhiliisa. Pori: Otto Andersin 1924
  • Onnen hinta; suom. Aito Kare. Helsinki: Minerva 1924

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Eschstruth, Nataly von. Tietosanakirja osa 11. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1922
  2. ↑ a b c d Eschstruth, Nataly von, Nordisk familjebok 33. 1922 (ruotsiksi)
  3. ↑ a b c d e f Christoph Petzsch, Eschstruth, Natalie, Deutsche Biographie, viitattu 1.12.2020 (saksaksi)
  4. ↑ a b c d e The Encyclopedia Americana (1920)/Knobelsdorff-Brenkenhoff, Nataly von - Wikisource, the free online library en.wikisource.org. Viitattu 4.9.2025. (englanniksi)
  5. ↑ a b c The New International Encyclopædia/Knobelsdorff-Brenkenhoff, Nataly von - Wikisource, the free online library en.wikisource.org. Viitattu 4.9.2025. (englanniksi)
  6. ↑ a b Deutsche Biographie: Eschstruth, Nataly von - Deutsche Biographie www.deutsche-biographie.de. Viitattu 4.9.2025. (saksaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nataly_von_Eschstruth&oldid=23536828”