Nataly von Eschstruth

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nataly von Eschstruth
Nataly von Eschstruth
Nataly von Eschstruth
Henkilötiedot
Syntynyt17. toukokuuta 1860
Hofgeismar
Kuollut1. joulukuuta 1939 (79 vuotta)
Schwerin, Mecklenburg, Saksa
Kansalaisuus Saksa
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkielisaksa
Tuotannon kielisaksa
Kirjallinen suuntausviihde
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Nataly von Eschstruth, oik. Natalie (Nataly) Auguste Karoline Amalie Hermine von Knobelsdorff-Brenkenhoff (17. toukokuuta 1860 Hofgeismar, Hessen-Nassau1. joulukuuta 1939 Schwerin, Mecklenburg, Saksa) oli saksalainen romaanikirjailija. Hänen kirjansa ovat kevyitä ajanvietekertomuksia.[1][2][3]

Eschstruth aloitti kirjoittajana jo 14-vuotiaana ja kokeili myös näytelmiä. Hänen maineensa alkoi kasvaa 1880-luvun puolivälissä, ja viihdekirjallisuuden lajiin kuuluvat romaanit ja novellit tulivat suosituiksi. Hän solmi 1890 avioliiton upseeri F. von Knobelsdorff-Brenkenhoffin kanssa, mutta käytti kirjailijanimenä omaa nimeään.[2][1]

Eschstruthin kirjoja on käännetty paljon. Eschstruthin kootut teokset ilmestyivät vuodesta 1899 alkaen kahtena kuvitettuna sarjana Gesammelte Werke ja Illustrierte Romane und Novellen. Teoksia on suomennettu runsaasti.[1]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harmaasisar. Koitar 9., 11., 16. ja 18. maaliskuuta 1905 sekä antologiassa Kummituksen käsi ja muita vanhoja kauhukertomuksia, Nysalor-kustannus 2016, jossa kieliasua huollettu
  • Onnen asuinsijoilta; suomentanut Iiti Päivärinta. Helsinki: Kyläkirjaston Kuvalehti 1913. Sarja: Kyläkirjaston kuvalehden B-sarjan kirjoja, n:o 3
  • Vanhan Dammelmeyerin haamu, Uusi Suometar 11.1.1914 (Suomennos mahdollisesti Ellen Rydingin ruotsinnoksesta) sekä antologiassa Pirunpullo ja muita vanhoja kauhukertomuksia, Nysalor-kustannus 2018, jossa kieliasua huollettu
  • Onnen sopukka: vuoristoidylli, Tampere: Isak Julin 1914. Sarja: 40 pennin kirjasto, n:o 21
  • Sotalähetin kohtalo (Gabriele); suomentanut Eero Alpi. Hämeenlinna: Karisto 1915. Sarja: Kariston 50 p:n romaaneja, 100
  • Karhulinnan tarina; suomentanut Felix Borg. Pori: Otto Andersin 1917. Sarja: Otto Andersinin 75 p. Kirjoja, 5-8
  • Mustalais-rakkautta; suomentanut Niilo J. Lehto. Pori: Otto Andersin 1918. Sarja: Otto Andersinin 75 p. Kirjoja, [n:o 11]
  • Elämänsä antanut (Wolfsburg); suomentanut Aarne Hyyppärä. Hämeenlinna: Karisto 1918. Sarja: Naisten romaaneja, 11
  • Kihlauskylpylä (Das Verlobungsbad); suomentanut Siiri Teirilä. Hämeenlinna: Karisto 1919. Sarja: Kariston 1 markan romaaneja, 32
  • Suupaltti (Plappermäulchen); suom. Rob. A. Seppänen. Hämeenlinna: Karisto 1919. Sarja: Kariston 1 markan romaaneja, 35
  • Sirpaleita (Scherben); suomentanut P. H. Pori: Otto Andersin 1919
  • Kielletty hedelmä (Verbotene Früchte). Pori: Otto Andersin 1922
  • Kihlaussaari. Helsinki: Kirja 1923. Sarja: Helmi-sikermä, n:o 10
  • Ja rakkaus on suurin kaikista. Helsinki: Minerva 1923
  • Virvatuli (Der Irrgeist des Schlosses); suom. Siiri Siegberg. Hämeenlinna: Karisto 1924. Sarja: Naisten romaaneja, 32. Nataly von Eschstruthin romaanit, 1
  • Hanhiliisa. Pori: Otto Andersin 1924
  • Onnen hinta; suom. Aito Kare. Helsinki: Minerva 1924

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Eschstruth, Nataly von. Tietosanakirja osa 11. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1922
  2. a b Eschstruth, Nataly von, Nordisk familjebok 33. 1922 (ruotsiksi)
  3. Christoph Petzsch, Eschstruth, Natalie, Deutsche Biographie, viitattu 1.12.2020 (saksaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.