Natalia (elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Natalia
Elokuvan juliste
Elokuvan juliste
Ohjaaja Matti Kassila
Käsikirjoittaja
Tuottaja
Säveltäjä Risto Hiltunen
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Neuvostoliitto
Tuotantoyhtiö CineArt Oy
Ensi-ilta
Kesto 102 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
venäjä
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Svensk Filmdatabas

Natalia on Matti Kassilan vuonna 1979 ohjaama suomalainen elokuva, joka perustuu kirjailija Arto Paasilinnan alkuperäisaiheeseen. Se on komedia, jossa voi nähdä aavistuksen irvailua 1970-luvun lopun suomettumiselle. Se kertoo ajasta, jolloin lämpimien ja lujien suhteiden ylläpitäminen Neuvostoliittoon nähtiin Suomessa tärkeänä päämääränä. Elokuva sai ensi-iltansa 14. joulukuuta 1979 Arenassa ja Bristolissa.

Näyttelijät Saara Ranin, Uljas Kandolin ja Pentti Irjala tekevät Nataliassa viimeiset elokuvaroolinsa.[1] Ohjaaja Matti Kassila nähdään cameo-roolissa elokuvan kertojana.

Elokuvassa nähtävä lehmä oli taiteilija Miina Äkkijyrkän omistama.[2]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Tapahtumapaikkana on Luotson kylä Pelkosenniemellä Lapissa. Karhujahdissa olevat miehet löytävät erämaasta eksyneen lehmän. Lehmän alkuperää ei aluksi tiedetä ja sen omistajaa etsitään kuumeisesti. Lopulta saadaan selville, että lehmän nimi on Natalia ja se on karannut kollektiivitilalta Neuvostoliitosta. Lehmän löytäjät Sammeli ja Einari eivät haluaa teurastaa Nataliaa, joten se päätetään palauttaa kotimaahansa maiden välisen ystävyyden osoittamiseksi. Kaksikko lähetetään saattamaan eläintä kotiinsa tavaravaunussa. Vastoinkäymisistä johtuen sekä miehet, lehmä että tavaravaunu seikkailevat harhateillä pitkin Suomea. Ulkoministeriön virkamies Jussi Holopainen yrittää selvittää tilannetta ja kohtaa vanhan rakastettunsa Marjan, joka on eläinlääkäri.lähde?

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Ola Johansson  poromies Sammeli Näljänkä  
 Matti Mäntylä  talonmies Einari Haataja  
 Martti Järvinen  ulkoministeriön virkamies Jussi Holopainen  
 Marjukka Arasola  eläinlääkäri Marja  
 Kauko Helovirta  Pelkosenniemen nimismies Paavo Jyrkänne  
 Aarre Karén  opettaja Väinö-Ilmari Volontinen  
 Helge Herala  Haapamäen asemapäällikkö Häivä  
 Ahti Kuoppala  kirvesmies Jooseppi Heikkinen  
 Uljas Kandolin  kouvolalainen omakotitalon omistaja Topi Taavitsainen  
 Pentti Irjala  Taavitsaisen isä  
 Saara Ranin  vanhaemäntä Näljänkä  
 Marja Myllylä  Sinikka Haataja  
 Kalevi Haapoja  Antti Ala-Riistola  
 Sakari Jurkka  ulkoministeriön virkamies Kaarlo Manninen  
 Esko Mattila  järjestelymestari Otto Miettinen  
 Gustav Wiklund  konduktööri junassa  
 Martti Tschokkinen  teurastamon esimies Härkönen  
 Matti Kassila  kertoja New Yorkissa  

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Natalia (1979) Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 23.6.2018.
  2. Kemppainen, Jouni K.: ”Äkkijyrkkä!” Helsingin Sanomien Kuukausiliite, toukokuu 2008, s. 30–36. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0780-0096. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 23.6.2018.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.