Silosarvikala
| Silosarvikala | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Välskärikalamaiset Acanthuroidei |
| Heimo: | Välskärikalat Acanthuridae |
| Suku: | Naso |
| Laji: | lituratus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Naso lituratus |
|
| Katso myös | |
Silosarvikala (Naso lituratus), akvaarioharrastajien kesken usein naso tai nasu, on välskärikaloihin kuuluva kala.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Silosarvikala kasvaa 45 cm pitkäksi. Aikuisen yksilön pyrstö on lyyranmuotoinen. Silosarvikalat vaihtavat väriään ympäristönsä mukaan. Kalan erottaa muista Naso-suvun lajeista sen pyrstön tyvessä olevista oranssikantaisista piikeistä.
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Silosarvikala on kotoisin Indopasifiselta merialueelta. Se viihtyy riuttojen läheisyydessä, mutta tarvitsee paljon vapaata uintitilaa.[2]
Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Silosarvikala on usein aggressiivinen muita välskäreitä kohtaan.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuori silosarvikala syö mieluiten ruskeaa makrolevää. Myös muut levät ja levävalmisteet kelpaavat. Luonnossa aikuiset nasot siirtyvät syömään lähinnä planktonia.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ McIlwain, J., Choat, J.H., Abesamis, R., Clements, K.D., Myers, R., Nanola, C., Rocha, L.A., Russell, B. & Stockwell, B.: Naso lituratus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.8.2013. (englanniksi)
- ↑ Aqua-Web
- ↑ Reefkeeping.com
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Naso lituratus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
| ||||||||||