Naskalihietahait
| Naskalihietahait | |
|---|---|
 Mustahietahai (Odontaspis ferox) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
| Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
| Lahko: | Sillihaikalat Lamniformes |
| Heimo: | Naskalihietahait Odontaspididae Müller & Henle, 1839[1] |
| Katso myös | |
|
|
|
Naskalihietahait (Odontaspididae) tai aiemmin hietahait on valtamerissä tavattava sillihaikaloihin kuuluva kalaheimo.
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naskalihietahailajien fossiileista vanhimmat on ajoitettu myöhäisliitukaudelle. Yksi tällainen suku on Eugomphodus.[2][3] Nykyään heimossa elää kaksi lajia, jotka jaetaan yhteen sukuun Odontaspis[4] ja lajit ovat:
- Mustahietahai (Odontaspis ferox)
- Ruskohietahai (Odontaspis noronharai)
Aiemmin samaan heimoon on kuulunut myös hietahai.
Anatomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naskalihietahait ovat suurehkoja ja tukevarakenteisia haita. Suurin laji on mustahietahai, joka voi kasvaa 4,1 metriä pitkäksi. Muutkin lajit saavuttavat yli kolmen metrin pituuden. Lajeilla on kaksi samankokoista selkäevää ja pyrstöevä on melko pitkä ja epäsymmetrinen. Naskalihietahailajien peräevä on selkäevien kokoinen. Naskaliietahaiden silmät ovat melko pienet ja suu suuri ja hampaat pitkät. Hammasrivejä on molemmissa leuoissa alle 60.[2][3][5][6][7]
Naskalihietahait ovat ovovivipaarisia ja poikaset voivat syödä hedelmöittymättömiä munasoluja tai hitaammin kehittyneitä sisaruksiaan ollessaan naaraan kohdussa. Yleensä poikasia syntyy kaksi.[3][5]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naskalihietahaiden heimon lajeja tavataan laikuttaisesti Atlantin, Intian valtameren ja Tyynenmeren lämpimillä ja lauhkeilla alueilta. Ne elävät rannikkoseuduilla ja erityisesti ruskohietahai myös avomerellä. Niitä on tavattu pintavesistä aina 1 600 metrin syvyyteen.[3][2][5]
Naskalihietahait ovat melko hitaita, mutta aktiivisia uimareita. Niiden ravintoa ovat luukalat, nilviäiset ja pohjien äyriäiset.[5]
Hietahait ja ihmiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naskalihietahaiden lajit ovat melko rauhallisia, mutta hietahain tiedetään hyökänneen myös uimareiden kimppuun, kun se on tuntenut olonsa uhatuksi. Hietahait ja mustahietahait ovat suosittuja urheilukalastuksen kohteita ja niitä kalastetaan myös ravinnoksi, mutta ne eivät ole yhtä tärkeitä kuin monet muut hait. Hietahaita pidetään myös yleisöakvaarioissa.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Odontaspididae (TSN 159875) itis.gov. Viitattu 06.03.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 57. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 06.03.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d Family Odotaspididae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 6.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Genera/Species by Family/Subfamily in Eschmeyer's Catalogue of Fishes California National Academy of Sciences. Viitattu 30.9.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; viitettäsharksei löytynyt - ↑ James Leonard Brierley Smith,Margaret Mary Smith,Phillip C. Heemstra: Smiths' Sea fishes, s. 104. Struik, 2003. ISBN 978-1868728909 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 06.03.2011. (englanniksi)
- ↑ William C. Hamlett: Sharks, skates, and rays: the biology of elasmobranch fishes, s. 19. JHU Press, 1999. ISBN 978-0801860485 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 06.03.2011. (englanniksi)