Nasari (Kondratjev)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Игумен Назарий. Гравюра XVIII века.jpg

Pyhittäjä Nasari (ven. Игумен Назарий, maallikkonimeltään Nikolai Kondratjev, ven. Николай Кондратьев; 1735–1809) oli Laatokan Valamon luostarin johtaja 1700-luvun lopulla.

Vuonna 1752 Kondratjev saapui Sarovin erakkolaan, jossa hän asui kolme vuotta. Hänet vihittiin munkiksi nimellä Nasari yhdeksän vuotta myöhemmin Astrahanin hiippakunnassa sijaitsevassa Pokrovan luostarissa. Munkkidiakoniksi hänet vihittiin vuonna 1762. Vuonna 1764 hän tuli takaisin Sarovin luostariin; pappismunkiksi hänet vihittiin vuonna 1776.

Novgorodin metropoliitta Gabriel määräsi vuonna 1781 isä Nasarin murheelliseen tilaan ajautuneen Valamon luostarin jälleenrakentajaksi; hän oli kuullut pelkkää hyvää tästä nöyrästä pappismunkista ja pitkällä kokemuksellaan tiesi, että siinä olisi juuri tarvittava mies.

Sarovin luostarin johto ei olisi halunnut luopua hyvästä pappismunkista ja esteli sanoen että kyseessä oli kovin yksinkertainen mies; metropoliitta vastasi että viisaat miehet olivat ajaneet Valamon alennustilaan, nyt tarvittiin yksinkertaista ja nöyrää miestä sitä kohottamaan. [1] Isä Nasari onnistuikin ankarilla otteillaan elvyttämään Valamon ja luomaan perustan luostarin ulkoiselle ja sisäiselle menestykselle. Nyt entisten luhistuvien puurakennusten tilalle kohosi kivinen, neliön muotoon rakennettu luostarirakennusten ryhmä, johon kuului esimerkiksi pääkirkko, ruokasali eli trapesa ja munkkien keljoja.

Valamossa otettiin käyttöön Sarovin erakkolan säännöt, joiden mukaisesti veljestö edistyi kilvoitteluelämässä. Jo vuotta myöhemmin Valamo ylennettiin kolmannen luokan luostariksi ja isä Nasari sai igumeenin arvon. Hän hoiti tehtäväänsä vuoteen 1801 asti, jolloin hän pyysi ja sai vapautuksen.

Nyt isä Nasari muutti Valamon erämaassa olevaan erakkomajaan; muutaman vuoden kulutta hän sai piispan siunauksen jatkaakseen erakon kilvoitustaan Sarovissa, jonne hän vetäytyi päättääkseen maalliset kilvoituksensa siellä, missä oli ne aloittanutkin.

Isä igumeeni Nasari oli hurskas kilvoittelija, joka antoi jokaiselle luokseen tulleelle kehotuksen parantaa havaitsemansa heikkoudet.

Isä Nasari kuoli Sarovin erakkolassa 23. helmikuuta vuonna 1809. Venäjän kirkko liitti pyhittäjä Nasarin Valamon pyhien joukkoon vuonna 2004. Hän on ensimmäinen pyhäksi kanonisoitu Valamon igumeeni. [2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pyhittäjä Nasari Valamolainen (Valamon luostari)
  • Valamo – kuvia ja historiaa luostarisaarilta; luku: Arkkipiispa Paavali: Luostarikilvoitus ja sen vaiheet Valamossa

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. VALAMO - kuvia ja historiaa luostarisaarilta; luku: Arkkipiispa Paavali: Luostarikilvoitus ja sen vaiheet Valamossa, s. 47 - 50
  2. Pyhittäjä Nasari Valamolainen