Naryn (joki)
| Naryn Нарын, Norin |
|
|---|---|
 Jokilaakso Kitši Narynin yhtymäkohdan jälkeen. |
|
| Maanosa | Aasia |
| Maat | Kirgisia, Uzbekistan |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Syrdarja |
| Pinta-ala | 58 370 km² |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Tienšan |
| Laskupaikka | Syrdarja |
| Yhtyy (km suistosta) | |
| Sivu-uomat | Kitši Naryn, On-Artša, Kažyrty, Kurtka, Kök-Irim, Toluk, Kökömeren, Tšytškan, Uzun-Akmat, Kara-Suu; At-Bašy, Alabuga, Kara-Suu |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 3 730 m |
| Pituus | 807 km |
| Keskivirtaama | 432 m³/s (MQ) |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
 Naryn |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Naryn (kirg. Нарын,[1] uzb. Norin) on Tienšanvuoristosta alkunsa saava joki Kirgisiassa ja Uzbekistanissa[2]. Se virtaa länteen ja yhtyy Fergananlaaksossa Karadarjaan muodostaen Syrdarjan. Narynin pituus on 534 kilometriä (Tšoŋ Naryn mukaan laskettuna 807 kilometriä) ja valuma-alueen laajuus 58 370[1] (tai 59 900[2]) neliökilometriä. Se on Kirgisian suurin joki.[1]
Naryn lienee saanut nimensä mongolikielten ”kapeaa, ahdasta” tarkoittavasta sanasta. Sen allas rajoittuu pohjoisessa Talasin Alatauhun, Kirgiisivuoriin ja Teskei Ala-Toohon, idässä Ak-Šyirak- ja etelässä Kakšaalvuoriin sekä lännessä Ferganavuoriin.[1]
Joki saa alkunsa Petrovin jäätiköltä Ak-Šyirakin luoteisrinteellä 3 730 metrin korkeudessa. Se virtaa yläjuoksullaan Kum-Tör, Taragai ja Tšoŋ Naryn -nimisenä ja yhtyy Kitši Naryniin muodostaen varsinaisen Narynjoen. Keskijuoksulla vuorten reunustama jokilaakso on paikoin 40–50 metriä ja paikoin useita kilometrejä leveä. Toguz-Toron painanteessa Naryn kääntyy lännestä pohjoiseen ja suurimman sivujokensa Kökömerenin suun jälkeen jälleen länteen. Ketmen-Töbön laakson jälkeen joki virtaa sata kilometriä lounaaseen ja Fergananlaaksossa se yhtyy Karadarjaan muodostaen Syrdarjan.[1]
Narynin altaassa on yli kaksi tuhatta jäätikköä, joiden yhteispinta-ala on noin 1 350 neliökilometriä. Narynilla on 330 yli kymmenen kilometrin pituista sivujokea, joista suurimmat ovat oikeanpuoleiset Kitši Naryn, On-Artša, Kažyrty, Kurtka, Kök-Irim, Toluk, Kökömeren, Tšytškan, Uzun-Akmat ja Kara-Suu sekä vasemmanpuoleiset At-Bašy, Alabuga ja Kara-Suu. Joki saa vetensä lumesta, jäätiköiltä ja lähteistä. Sen pinta on korkeimmillaan huhti-syyskuussa. Keskimääräinen virtaus Narynin kaupungin luona on 88,4 ja Fergananlaaksossa 432 kuutiometriä sekunnissa. Suurin virtaama on Fergananlaaksossa 963 kuutiometriä kesäkuussa ja pienin 161 helmikuussa.[1]
Narynin vettä käytetään maatalouden keinokasteluuun varsinkin Fergananlaaksossa. Siitä saa alkunsa Suuri Ferganan kanava. Joelle on rakennettu At-Bašyn, Toktogulin, Ütš-Korgonin, Kürp-Sain, Taš-Kömürin, Šamaldy-Sain ja Kambar-Atan vesivoimalaitokset, joiden yhteiskapasiteetti on lähes 7 000 megawattia.[1] Suurin tekojärvi on Toktogul, jonka tilavuus on 19,5 kuutiokilometriä[3]. Joen varrella sijaitsevat Narynin, Toktogulin, Kara-Kölin, Taš-Kömürin ja Uchqoʻrgʻonin kaupungit[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 8 Kyrgyzstan. Uluttuk entsiklopedija: 5-tom, s. 536–547. Biškek: Kyrgyz entsiklopedijasy bašky redaktsijasy, 2014. ISBN 978-9967-14-111-7
- 1 2 Oʻzbekiston milliy ensiklopediyasi, 6-jild, s. 393. Toshkent: Oʻzbekiston milliy ensiklopediyasi, 2003. ISBN 5-89890-076-4
- ↑ Peretšen osnovnyh gidroenergetitšeskih sooruženi Kyrgyzskoi Respubliki CA Water. Viitattu 21.3.2026.