Narvan piiritys (1581)
| Narvan piiritys | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa 25-vuotista sotaa | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
|
? | |||||||
Narvan piiritys oli 25-vuotinen sodan osana Pontus De la Gardien johtamien ruotsalaisten joukkojen toteuttama venäläisen Narvan kaupungin piiritys ja valtaus syyskuussa 1581. Itse taistelu ei ollut kovin verinen, mutta kaupungin vallaneet ruotsalaiset toteuttivat verilöylyn, jossa kuoli joidenkin arvioiden mukaan 7 000 kaupungin asukasta.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Narvan piiritys oli osana Liivinmaan sotaa käytyä Ruotsin ja Venäjän välistä 25-vuotista sotaa. Liivinmaan vanha ritarikuntavaltio luhistui ja Pohjois-Viro oli liitetty vuonna 1561 Ruotsiin. Venäläiset joukot olivat kuitenkin vallanneet suurimman osan alueesta vuonna 1575. Ruotsalaisten hallussa oli Virossa vain Tallinna, joka oli kestänyt seitsenviikkoisen piirityksen vuonna 1577. Vuonna 1579 Puola-Liettuan hallitsija Stefan Báthory aloitti hyökkäyksen Venäjälle, joka joutui samoihin aikoihin myös Krimin tataarien sotaretken kohteeksi. Ruotsi käytti Venäjän heikkoa tilannetta hyväkseen ja Ruotsin Viron-käskynhaltija Pontus De la Gardie johti ruotsalais-suomalaiset joukkonsa Viipurista jäätyneen Suomenlahden yli Viroon venäläisiä vastan. Rakvere vallattiin helmikuussa 1581 ja seuraava kohde oli Narva.[1]
Piiritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Narvan muurien tulitus alkoi 4. syyskuuta 1581. Ruotsalaiset olivat tuoneet mukanaan 24 raskasta kaksois- ja puolikartaunitykkiä. Kaksi päivää kestäneen tulituksen jälkeen Narvan muureihin oli tehty aukko ja ruotsalaiset valmistautuivat valtaamaan kaupungin rynnäköllä. Kaupungin varuskunnalle annettiin antautumiskehotus, johon ei kuitenkaan suostuttu. Rynnäkkö kaupunkiin tehtiin 6. syyskuuta.[2] Itse taistelu ei ollut kovin verinen[3], vaikkakin joitakin ruotsalaisia kaatui rynnäkössä kaupunkiin.[2] Kaikkiaan ruotsalaisia kaatui vain noin sata.[3] Kaupunki kukistui jo rynnäkön ensimmäisellä yrityksellä.[2]
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Narvan kukistuttua ruotsalaiset sotilaat aloittivat verilöylyn kaupungissa. Juhana III oli alun perin määrännyt, että valtauksen yhteydessä papit, munkit, nunnat, lapset ja vanhukset oli säästettävä ja "ylhäisiin tai alhaisiin" kohdistettu väkivalta oli kielletty kuolemanrangaistuksen uhalla. Hieman ennen valtausta Juhana III oli kuitenkin antanut uuden määräyksen, jonka mukaan valtauksessa sovellettaisiin "vanhoja sotatapoja". Joukot saivat ryöstellä kaupunkia vapaasti 24 tunnin ajan rajoituksena vain sotatarvikkeiden ja muonavarojen haltuunotto. Siviileitä, naisia, lapsia ja vanhuksia surmattiin surutta.[3] Balthasar Russow arvioi noin 7 000:n narvalaisen saaneen surmansa.[1]
Juhana perusteli kaupungin hävitystä kirjeessään Henrik Klaunpoika Hornille Venäjälle aiheutettavana merkittävänä vahinkona ja Ruotsin maineen kasvuna. Ruotsalaiset eivät myöskään uskoneet voivansa pitää Narvaa hallussaan ja venäläisiltä haluttiin riistää tärkeä kauppapaikka se tuhoamalla. Valtaukseen osallistuneet ruotsalaisjoukot saivat teoistaan rahapalkkion ja Pontus De la Gardie ylennettiin valtioneuvokseksi.[3] Narvan valtauksen jälkeen ruotsalaiset etenivät vielä Narvajoesta itään vallaten Iivananlinnan, sekä Jaaman ja Kaprion linnat Inkerinmaalla.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Zetterberg, Seppo: Viron Historia, s. 165–166. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 9517465203.
- ↑ a b c Narva 4.–6.9.1581 Pohjan Prikaatin Kilta. Arkistoitu 17.4.2018. Viitattu 2.8.2019.
- ↑ a b c d Herman Lindqvist: ”Juhana III – kiivasluonteinen älykkö”, Villit Vaasat. alkuteos De vilda Vasarna. Suomentanut Heikki Eskelinen. WSOY, 2018. ISBN 978-951-0-43229-7.