Narsissit
| Narsissit | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Narsissikasvit Amaryllidaceae |
| Suku: |
Narsissit Narcissus L. |
| Katso myös | |
Narsissit (Narcissus) ovat narsissikasvien heimon (Amaryllidaceae) suku. Ne ovat monivuotisia sipulikasveja. Kukat ovat yleensä väriltään keltaisia, valkoisia tai keltavalkoisia ja niissä on lisäteriötorvi. Lehdet ovat kapeita, tasasoukkia ja tylpähköjä. Luonnossa narsisseja kasvaa Etelä-Euroopasta Japaniin ulottuvalla vyöhykkeellä. Narsisseista on kehitetty jo satoja vuosia erilaisia puutarhanarsisseja eri lajien risteytysten tuloksena. Puutarhamuotojen ulkokiehkuran kehälehdet ovat joko samanvärisiä kuin torvikin tai erivärisiä. Suomessa niitä kasvatetaan hyvin yleisesti koristekasveina pihoilla, puutarhoissa ja kasvihuoneissa. Tunnetuin laji on keltanarsissi eli pääsiäislilja (Narcissus pseudonarcissus).
Kasvien sipulit istutetaan syyskuussa maahan 20 cm syvyyteen. Narsissi ei ole aivan yhtä vaativa mullan laadun suhteen kuin pitkälle jalostetut tulppaanit, mutta silti lannoittaminen istutuksen yhteydessä, sekä kukinnan jälkeen keväällä ei ole narsisseillekaan pahasta. Narsissit kukkivat yleensä toukokuussa, aikaiset lajikkeet jo huhtikuun puolella. Tavallisimmat narsissit kestävät Suomen talvea Rovaniemeä myötenlähde?.
Narsissit ovat myrkyllisiä, myös sipulit, siksi myyrät ja hiiret eivät koske niihin. Kasvit sisältävät lääkkeenäkin käytettävää galantamiinia, joka on antikoliiniesteraasi.[1]
Sisällysluettelo
Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luonnonvaraisia narsisseja:
- Narcissus asturiensis – pikkunarsissi
- Narcissus bulbocodium – virvanarsissi
- Narcissus cyclamineus – syklaaminarsissi
- Narcissus jonquilla – nunnannarsissi
- Narcissus jungifolius
- Narcissus lobularis
- Narcissus minicycla (N. asturiensis x N. cyclamineus) risteymä
- Narcissus minor – luminarsissi
- Narcissus papyraceus
- Narcissus poëticus – valkonarsissi l. runoilijanarsissi
- Narcissus pseudonarcissus – keltanarsissi, torvinarsissi eli pääsiäislilja
- Narcissus serotinus – neidonnarsissi
- Narcissus tazetta – tasetti eli sarjanarsissi
- Narcissus triandrus – orkideanarsissi
- Narcissus watieri
Risteymiä:
- Narcissus × incomparabilis – tähtinarsissi, valko- ja keltanarsissin risteymä.
- Narcissus × medioluteus – vihkotasetti, valkonarsissin ja tasetin risteymä. [2]
Puutarhalajikkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Torvinarsissit (mm. King Alfred)
- Isotorviset eli maljatorviset narsissit
- Pienitorviset narsissit
- Kerrannaiskukkaiset (kerrotut) narsissit
- Valkonarsissi
- Tähtinarsissit (mm. Keltanarsissi eli pääsiäislilja)
- Pienikokoiset narsissit
- Triandrus-narsissit
- Syklaaminarsissit
- Orkideanarsissit
- Jonquilla-narsissit
- Tazetta–sarjanarsissit (Poetaz-narsissit)
- Bulbocodium-narsissit
- Poeticus-narsissit
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hay, Roy ja Synge, Patrick M.: Puutarhan ja kodin koristekasvit, s. 467-468. WSOY, 1976. ISBN 951-0-07457-8.
- Schauer, Thomas ja Caspari, Claus: Luonnonkasvit: Suuri maastokäsikirja, s. 138. suomeksi toim. Arto Kurtto. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-3886-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Analysis of metabolic variation and galanthamine content in Narcissus bulbs by 1H NMR. Tammikuu 2010. National Institutes of Health.
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- DaffSeek - Daffodil Database with Photos (englanninkielinen lajiketietokanta)
- Perhekerho.net: Narsissit