Narat
Narat ovat nilosaharalaista naran kieltä puhuva kansa Eritrean Gash-Barkan alueella. He asuvat Marebjoen pohjoispuolella Agordatin ja Barentun kaupunkien välisellä seudulla. 2000-luvun vaihteessa naroja oli Eritreassa viralllisesti noin 41 000 henkeä.[1]
Narojen pääryhmiä ovat higirit ja mogarebit. Aikaisemmin heitä kutsuttiin orjuuden perusteella baryoiksi. Narat ovat Eritrean vanhimpia väestöryhmiä, jonka uskotaan olevan peräisin Sudanin pohjoisosasta. He olivat fundžien vasalleja, kunnes Egypti valtasi Sennarin vuonna 1821. Narat kärsivät orjakaupasta ja suhtautuivat myönteisesti Italian siirtomaavaltaan. Eritrean itsenäisyyssodan aikana suuri osa heistä pakeni Sudaniin.[1]
Narojen pääelinkeinoja ovat karjanhoito ja maanviljely[2]. He kääntyivät muslimeiksi 1700–1800-luvuilla. Nykyään monet ovat asettuneet Sudanin rajan lähellä sijaitsevalle maatalousvyöhykkeelle.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Encyclopaedia Aethiopica, vol. 3, s. 1144–1146. Wiesbaden: Harrassowitz Verlag, 2007.
- ↑ Olson, James S.: The Peoples of Africa: an Ethnohistorical Dictionary, s. 419. Westport: Greenwood Press, 1996. ISBN 0-313-27918-7
- ↑ Connell, Dan: Historical Dictionary of Eritrea, 3rd edition, s. 549–550. Lanham: Rowman & Littlefield, 2019. ISBN 9781538120651